| Tervetuloa Valtioroolipeliin! Ensimmäiseen suomalaiseen foorumiroolipeliin, jossa pelaajat ottavat ohjattavakseen kokonaisia kansakuntia! Luet foorumeita tällä hetkellä vieraana. Voit vapaasti tutustua foorumeihin, mutta peliin osallistuaksesi sinun täytyy rekisteröidä tunnukset foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista. Ohjeita rekisteröitymiseen ja pelin aloittamiseen löydät Säännöt ja ohjeet-alueelta. Ihan ensiksi kannattaa lukaista Lue Tämä Ensin!-ketju, se kertoo mistä on kysymys. Liity foorumille täältä Jos olet jo jäsen, niin kirjaudu sisään tunnuksillasi äläkä stalkkaa varjoissa: |
| Savo-Karjala; Kuin siamilaiset kaksoset | |
|---|---|
| Tweet Topic Started: 01/06/2018 - 09:14 am (246 Views) | |
| Temppeli | 01/06/2018 - 09:14 am Post #1 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Savon ja Karjalan tasavaltain liitto Savon da Karjalan tazavalduin liitto ![]() Virallinen nimi: Savon ja Karjalan tasavaltain liitto Yleisesti käytetty nimi: Savo-Karjala Valtiomuoto: valtioliitto Valtiopäämies: Savon ja Karjalan tasavaltain presidentti Olavi Puhakka Väkiluku: 52 200 000 Pääkaupungit: Väinä, Aunus Uskonnot: katolisuus, ortodoksisuus Kansallisuudet: savolaiset n. 43%, karjalaiset n. 42%, hämäläiset n. 5%, muut n. 10% Kielet: savo (suomi), karjala Rahayksikkö: Savon ja Karjalan kruunu (SSK) Naapurit: Baiyakal (ml. Khyaaepia), Kelto-Germania, Pori, Viipuri, Viro, Latvia, Inkerinmaa, Riika Motto: Indivisibiliter ac inseparabiliter (jakamattomasti ja erottamattomasti) Kansallislaulu: Jumala suojahas (instrumentaali) * * Virallisesti laulu soitetaan vain instrumentaalina johtuen kuningasvaltaan viittaavasta sanoituksesta Pelitekniikka
Edited by Temppeli, 11/06/2018 - 09:37 pm.
|
![]() |
|
| Temppeli | 01/06/2018 - 01:29 pm Post #2 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Hallinto![]() Savon ja Karjalan entinen kuninkaallinen palatsi, nykyinen liittopalatsi Savon ja Karjalan tasavallat muodostavat yhdessä valtioliiton, jossa molemmat osapuolet nauttivat verraten laajaa suvereniteettia ja ovat muodollisesti itsenäisiä. Ainoastaan ulkopolitiikka, sotilaspolitiikka, rahapolitiikka sekä tulliliittoon liittyvät kysymykset on ulkoistettu yhteisille toimielimille. Valtioliiton yhteiset toimielimet koostuvat presidentistä, tämän johtamasta liittoneuvostosta sekä Savon ja Karjalan yhteisestä ylähuoneesta, niin kutsutusta tasavaltainhuoneesta. Presidentti on valtioliiton valtiopäämies, yhteiset kasvot. Hän on ulkopolitiikan absoluuttinen johtaja sekä armeijan ylipäällikkö. Hän myös nimittää tasavaltojen pääministerit. Presidentti valitaan kuuden vuoden välein valitsijamiesvaalilla Presidentti johtaa liittoneuvostoa, johon kokoontuu molemmista tasavalloista ulkoministeri, sotaministeri sekä keskuspankin pääjohtaja. Tarpeen tullen presidentti voi kutsua myös paikalle kauppaministerin, kun on kyse tulliasioista. Tasavaltainhuone on Savon ja Karjalan yhteinen ylähuone, johon kuuluu 50 jäsentä, 25 molemmista tasavalloista. Ylähuoneen tehtävänä on valvoa yhteisten toimielinten toimintaa ja vastata toiminnasta tasavalloille. Mikäli tasavaltainhuone katsoo päätösten olevan ristiriidassa tasavaltojen intressien kanssa, voidaan päätös kumota mikäli tämä saavuttaa määräenemmistön molemmissa parlamenteissa. Tasavallat ovat valtioliiton ylin hallintotaso. Niillä on omat parlamenttinsa, hallituksensa, pääministerinsä sekä perustuslakinsa. Ne toimivat monessa suhteessa samoin kuin itsenäiset, suvereenit valtiot. Ne päättävät omista asioistaaan ja toteuttavat itsenäistä, toisistaan riippumatonta kauppapolitiikkaa. Tämän lisäksi valtioliiton yhteiset toimielimet ovat vastuussa tasavalloille, ja tämä valvonta tapahtuu edellä mainitun yhteisen ylähuoneen kautta. Tämän lisäksi valtioliittoon kuuluu Hämeen kuvernementti, jolla on valtioliiton luonteesta johtuen myöskin verraten laaja itsehallinto. Kuvernementin kansalaiset eivät kuitenkaan voi vaikuttaa yhteisiin asioihin. He eivät voi äänestää presidentistä, valita omia edustajiaan liittoneuvostoon tai tasavaltainhuoneeseen. Kuvernementtia johtaa presidentin valitsema kuvernööri. Valtioliiton osat ja kartta
Edited by Temppeli, 11/06/2018 - 03:46 pm.
|
![]() |
|
| Temppeli | 03/06/2018 - 12:39 pm Post #3 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Talous![]() Kiinan etelärannikolla sijaitseva Hongitsan satama 1910-luvun alussa Vaikka Savo-Karjalan teollistuminen tapahtuikin muuta Eurooppaa hitaammin, oli muutos verrattain nopeaa eritoten 1800-luvun lopulla. Kankeana, historiaan jääneenä monoliittina tunnettu Savo-Karjala onnistui modernisoimaan talouttaan ja omaksumaan kapitalistiset periaatteet. Pohjois-Savo on valtakunnan rikkaimpia osia, josta Savo-Karjalan teollistuminen lähti liikkeelle ja johon suuri osa teräs- ja konepajateollisuudesta on keskittynyt. Karjalassa talouskasvu on keskittynyt pääosin Aunukseen ja sen läpi kulkevan Syvärijoen ympäristöön, jonka varrelle on 1800-luvun aikana syntynyt myöskin merkittävää teollisuutta. Viime vuosikymmenten suurin kasvu on kuitenkin tapahtunut Pohjois-Karjalassa, jonka merkittävät puu- ja rautavarannot ovat auttaneet kehittämään aikoinaan verraten köyhää aluetta. Vaikka Savo-Karjala ei olekaan samoissa määrin teollistunut mitä esimerkiksi länsinaapuri Kelto-Germania, kykenee se tuottamaan kuitenkin tuotteita sisämarkkinoilleen ja yhä laajenevissa määrin myös vientiin. Merkittävä rahanlähde on myös idänkauppa. Karjala oli yksi ensimmäisimpiä tahoja, jotka hyödynsivät pohjoista meritietä idänkaupassa, ja tämän myötä Karjala sai merkittävän jalansijan kiinassa. Karjalan hallinnoiman Hongitsan sataman kautta kulkeekin merkittävä osa eurooppalaisten haluamista eksoottisista tuotteista aina silkistä mausteisiin. Savo-Karjala ei ole taloudeltaan kuitenkaan täysin ongelmaton. Vaikka suuri osa kansasta saa yhä tulonsa maataloudesta, ei se riitä vastaamaan alati kasvavan väestön tarpeisiin. Eritoten Pohjois-Savo, joka on yksi Euroopan tiheimmin asutuista alueista, on erityisen altis liian vähäisen elintarviketuotannon suhteen. Talouden pelitekniikka
Edited by Temppeli, 04/06/2018 - 10:52 am.
|
![]() |
|
| Temppeli | 03/06/2018 - 07:05 pm Post #4 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Historia![]() Siivekkäät hakkapeliitat Juutinmaan perimyssodassa Savon ja Karjalan kuningaskuntien synty ja yhdistyminen Savon ja Karjalan alueella oli varhaisesta keskiajasta lähtien useita, keskenään sotivia pakanaruhtinaita ja -päällikköjä. Väestö oli jo varhastaan keskittynyt vesistöjen ja jokireittien varrelle, eritoten lännessä Savon alueella nykyisen Savojärven rannoille ja idässä nykyisen Etelä-Karjalan alueella Syvärijoen varrelle ja Itämeren rannikolle. Savon kuningaskunnan synty on kahdesta paremmin dokumentoitu. Arviolta 900-luvun lopulta lähtien syntymässään nimen Kauko saanut ruhtinas kävi useita voitokkaita sotia savolaisia pakanaruhtinaita vastaan. Noin vuoteen 995 mennessä ruhtinas Kauko hallitsi suurta osaa Savojärven itärannalla sijaitsevista alueista. Hän julisti itsensä Savon ruhtinaaksi, kääntyi katoliseksi, otti itselleen nimen Maunu I ja sai paavilta mandaatin käännyttää kaikki savolaiset katolilaisiksi. Maunu I:n asema vahvistui yhä entisestään, ja vuosituhanteen vaihteeseen mennessä hän oli käytännössä vallannut suurimman osan nykyisen Savon alueista. Vuonna 1000 hän julisti itsensä koko Savon kuninkaaksi. Karjalan syntyhistoria ei ole yhtä selkeästi tiedossa. Liki koko nykyisen Karjalan alueilla oli myös sijainnut useita päällikköjä ja ruhtinaita, jotka seurasivat samaa pakanauskontoa mitä savolaisruhtinaat. Ortodoksisen kirkon piiristä oli tehty lähetystyötä nykyisen Karjalan alueille pitkään lähetystyötä. Karjala ei yhdistynyt samalla tavalla mitä Savo, vaan alueelle nousi kolme merkittävää ruhtinaskuntaa: Aunus, Viena sekä Laatokka. Nämä ruhtinaskunnat yhdistivät ympäröiviä kansoja ja sotivat keskenään sekä savolaisten että balttilaisten kanssa. Kertomusten mukaan Aunus sekä Viena liittoutuivat yhteen ja valloittivat Laatokan. Noin vuoteen 1100 mennessä lähes kaikki karjalaisheimot oli yhteisen kruunun alle ja Karjalan kuningaskunta sai alkunsa. 1100-luvulla Savo hallitsi aluetta Savojärven pohjoisosasta lähes khyaaepien maille saakka, valtakunnan rajan ollessa lähellä nykyistä rajaa. Karjalan valtakunta oli keskittynyt valtaosin Syvärijoen ympärille, Itämeren rannoille sekä Laatokkajärven ympärille. Alkoi sekä Savon, että Karjalan invaasioretki valloittaa sisämaa-alueet, ja alkoi vuosikymmeniä kestävä jakso, joka sisälsi useita sotia ja taisteluita. Noin vuoden 1300 paikkeilla määriteltiin ensimmäisen kerran raja nykyisen Savon ja Karjalan välille. Karjala ei kuitenkaan kyennyt pitämään valtakuntaa kasassa, vaan eripurien myötä valtakunta alkoi rakoilla. 1300-1400-luvun taitteessa oli kaksi henkilöä, jotka julistivat itsensä Karjalan kuninkaaksi. Valtakunnan rakoillessa, tukeutui Aunuksessaan hovia pitävä kuningas Aleksanteri II pitkäaikaisen kiistakumppanin, Savon apuun. Savon kuningas Yrjö III suostui tukemaan kuningas Aleksanteri II:a sillä ehdolla, mikäli Karjalan kruununprinsessa kääntyisi katoliseksi ja menisi naimisiin Savon kruununprinssin kanssa. Aleksanteri II suostui tähän sillä ehdolla, mikäli ortodoksisen kirkon asema taataan Karjalassa. Yhdessä Savon avustuksella Karjalasta tehtiin taas jälleen yhtenäinen. Vuonna 1409 kuningas Yrjö III kuoli ja Maunu V nousi Savon valtaistuimelle sekä vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1420 Aleksanteri II:n kuoltua myös Karjalan valtaistuimelle. Tästä alkoi Savon ja Karjalan yhteinen taival. Savo-Karjalan nousu ja tuho * Savo-Karjala oli alkuaikoina verraten löyhä personaaliunioni, jossa molemmat kuningaskunnista pysyivät täysin itsenäisinä omine intresseineen. Personaaliunioni kuitenkin rauhoitti kuningaskuntien väliset suhteet ja mahdollisti voimavarojen keskittämisen keskinäisen sotimisen sijaan laajennussotiin: Savo etelään ja Karjala pohjoiseen. Savo-Karjala alkoi hiljalleen vahvistaa asemaansa merkittävänä eurooppalaisena suurvaltana. Savon pääkaupungista Väinästä tulee yksi Euroopan merkittävimmistä kaupungeista ja aikansa tärkeimpiä kosmopoliittisia keskuksia, johon silmäätekevät ympäri Eurooppaa haluavat matkustaa ja jossa kulttuuri, taide ja musiikki kukoistavat. Savo-Karjalan suurimpien mahdinpäivien voidaan katsoa kuuluneen 1600-luvulle, jolloin siivekkäät hakkapeliitat kukistivat Kalmarin Unionin armeijan Juutinmaan perimyssodassa, ja pitivät suuren pohjoisen valtion kuningasta kaksi vuotta vankinaan. Itäisten kauppareittien merkityksen väheneminen, katovuodet, vahva ja kapina-altis aatelisto ja perimyskriisi kuitenkin johtivat 1698-1711 käytyyn tuhoisaan sotaan Baiyakalia, Kalmarin Unionia ja Kelto-Germaanista keisarikuntaa vastaan, jossa yli vuosikymmenen miehityksen aikana Savo-Karjala ryöstettiin lähes täysin ja kolmannes sen asukkaista menehtyi ennen Juutinmaan ja muiden alueiden menetyksien huomioimista. Vaikka kuningaskunta toipui ja palasi suurvallan asemaan, se ei enää ollut ainoa suurvalta idässä. 1700-luvun mittaan Savo-Karjala ei käynyt enää suuria sotia, mutta menetti hitaasti suuria maa-alueita pohjoisesta pienissä rajasodissa ja epäsuotuisissa sopimuksisa Kalmarin Unionille, kun rajaruhtinas kerrallaan vaihtoi lojaaliuttaan kruunulta toiselle. Vasta vuosisadan lopun germaaninen vallnkumous pakotti Savo-Karjalan todelliseen sotaan, kun tasavaltalaiset hyökkäsivät Savoon ja joutuivat lyödyiksi, johtaen vuosikymmentä myöhemmin Savoon uutta invaasiota johtaneen tasavallan keisarin valtaannousuun. Läntisen Euroopan ja Kalmarin Unioninkin voittanut keisari miehitti Savon, mutta kärsi 1813 talvella Karjalan puolella suuren tappion savo-karjalaisia ja baiyakalaisia armeijoita vastaan. Vuoden loppuun mennessä Kelto-Germaaninen keisarikunta oli palannut vanhaksi monarkiseksi itsekseen, ja Euroopan 1800-luvun järjestys luotiin Savon konfressissa. Teollistuminen ei levinnyt 1800-luvulla Savo-Karjalaan yhtä suurissa määrin kuin muualle Eurooppaan, mutta nationalistinen aate yhdisti Savon ja Karjalan täysin uudella tavalla yhteen, ja viimeiset vakavamieliset puheet kuningaskuntien eroamisesta katosivat aatteiden vuosisadan aikana. Nationalismi kuintekin myös irroitti suurta sotaa edeltävän ajan viimeisen aluemenetyksen valtakunnasta, kun khyaaepien kansannousu sai Baiyakalista tukea, ja Kelto-Germania julistautui puolueettomaksi kriisissä, ollessaan kiireinen 2. Balkanin sodassa tukemassa Kalmarin Unionin tukemien valtioiden vastaisia voimia. Suuri sota * Suursodan aloittamisen kunnian katsotaan kuuluvan Savo-Karjalalle, kun se vuoden 1912 kesällä Kelto-Germanian täyden tuen luvanneen nootin jälkeen marssitti armeijansa miehittämään Hämeen, jonka viimeinen hallitsija oli kuollut Kalmarin Unionin alamaisena, mutta suvun vanhan perintöoikeuden sanoessa läänityksen palaavan Karjalan kruunulle muiden periöiden puutteessa. Tilanne eskaloitui nopeasti. Sodan aloittamista lukuunottamatta kesä jatkui onnistuneesti kaksoismonarkialle, joka eteni vähäistä vastarintaa kohdaten aina Liivinmaalle asti ja uhkasi Juutinmaatakin. Lokakuun lopussa pohjoismaalaiset saivat kuitenkin paikalle savolaista kilaa vastaavat määrät miehiä, kun järvialueidenn taistelu oli jumiutunut asemasodaksi. Juutinmaan taistelussa lyötiin ensin Savon ja sitten Karjalan armeija, ja näitä tukemaan Juutinmaalle rantautunut kelto-germaaninen armeija saarreettiin ja lähes tuhottiin. Yli 500 000 miestä oli menetetty ennen sodan ensimmäisen vuoden loppua, mutta viimeisen kahden vuosisadan aluemenetykset oli jälleen Savo-Karjalan hallussa. 1913 alkoi rauhallisesti, talven pakottaessa sotivat vain vähäisiin toimiin. Lumien sulaessa tilanne kuitenkin kuumeni, ja vaikutti kehittyvän asemasodaksi Liivinmaalla, mutta Kalmarin joukot puskivat toistuvasti asemien lävitse, työntäen kaksoimonarkian armeijoita takaisin kymmenkilometri kerrallaan hitaasti mutta varmasti. Kesällä etelästä rajan ylittänyt Baiyakalin armeija vaikutti muutaman viikon ajan ratkaisevan sodan heti, mutta puna-armeija osoittautui paperitiikeriksi, ja vain kolme divisioonaa savolaisia reservistejä voitti taistelun Savosta ja palautti paljon kaivattua sotaintoa kaksoinmonarkian kansalaisiin. Syksyn kääntyessä talveksi oli kommunistit kokonaan kukistettu Savo-Karjalasta, ja maa mitä pohjoisessa menetettiin saatiin etelässä takaisin. Talvi pysäytti pohjoisen sodan myös vuonna 1914, mutta etelässä pusku jatkui koko talven ajan vain pysähtyäkseen kevääseen. Khyaaepien maasta vetäytyneet kommunistit eivät vieneet mukanaan taisteluita, sillä paikalliset asukkaat nousivat kapinaan miehittävää armeijaa vastaan, ja pysäyttivät Baiyakalin vastaisen rintaman etenemisen länsirajalla koko loppusodan ajaksi. Paikallisen kansan sissisota kaksoismonarkian armeijoita vastaan kohosi nopeasti kansainväliseksi uutisaiheeksi ja mediailmiöksi. Pohjoinen rintama toisti edellisen vuoden rytminsä, ja siirtyi vuoden mittaan takaisin Baltiaan. Ensimmäiset pyynnöt kelto-germaanien avusta esitettiin joulupäivnä 1914, mutta keisarikunta ei lähettänyt kuin aseita ja neuvonantajia, joista jälkimmäisestä kieltäydyttiin Savo-Karjalan sotilaallista mainetta loukkaavana eleenä. Vuonna 1915 talvi ei enää suojellut pohjoista rintamaa sen muutaman kuukauden ajan, ja rintama jatkoi etenemistään. Karjalan alueelle julistettiin täydellinen aseisiinkutsunta taistelujen siirtyessä kuningaskunnan rajojen sisälle. Useita kymmeniä uusia divisioonia nostettiin aseisiin, paikoin turvautuen lapsiin ja vanhuksiinkin, mutta pohjoismaalaisten eteniminen jatkui ja Savo-Karjalan menetyksissä kuolonuhrien määrä yksinään ylitti miljoonan rajan vuoden loppuessa. Sodan viimeinen vuosi vaikutti samaan aikaan sekä selviämisen että tuhon vuodelta kaksoismonarkialle. Savon rintama vakiintui kevään aikana asemasodaksi uusien hätädivisioonien, kehittyvän sotataidon, kelto-germaanisen ase- ja miestuen sekä Karjalan rintamalle siirrettävien pohjoismaalaisten divisioonien tähden. Samaan aikaan Karjala kuitenkin paloi, ja valtion toinen pääkaupunki piiritettiin helmikuun alkaessa. Piiritys päättyi vasta kesäkuussa, kun Kalmarin Unioni antautui Kelto-Germaanisen keisarikunnan rintaman tapahtumien tähden. Kesti kuitenkin vielä kuukausia Savon viimeiseltä armeijalta vetäytyä pois Khyaaepiasta, jossa viimeinen sodan Savo-Karjalan luoteihin kuollut sotilas ammuttiin vain kilometrin päässä rajalta tapahtuunnessa perääntyvien joukkojen kimppuun tehdyssä iskussa. Vuosi 1917 ei tuonut rauhaa Savo-Karjalaan, joka sai rauhannevotteluiden alkuvaiheessa solmitussa sopimuksessa kaipaamansa Hämeen takaisin itseensä, mutta kun lopullinen rauha ratifioitiin ja siinä Kalmarin Unionista irroitettavien Baltian maiden oletettiin liittyvän kaksoismonarkiaan, oli Savo-Karjalan kuningas mahdollisesti astumassa historiaan. Laajat kuninkaanvastaiset mielenosoitukset olivat pitäneet valtakuntaa otteessaan jo Kalmarin Unionin antautumisesta asti, ja Baltian ruhtinaat ilmoittivat vannovansa valansa vain vakaalle kruunulle, joka toisi vakautta sodan tuhoamille maille. Maaliskuuhun 1917 mennessä oli kuninkaanvastaisen mielenosoitukset saavuttaneet huippunsa. Kuningas joutui pakenemaan maasta ja kaksoismonarkian hallinnon pohjalle perustettiin tasavaltainen valtioliitto. * Kiitokset tästä ViFille |
![]() |
|
| Temppeli | 04/06/2018 - 12:00 am Post #5 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Yhteiskunta ja kulttuuri![]() Väinän oopperatalo noin vuodelta 1900 Jos Savo-Karjalaa kuvaa yhdellä sanalla, niin se on dualismi. Vaikka Savo ja Karjala jakavatkin kielisukulaisuuden sekä yhteisen kulttuurihistoriallisen perinnön, on nämä kaksi kansakuntaa kehittyneet vuosisatojen ajan omalla painollaan omaan suuntaansa. Savolla on aina ollut tiiviimmät suhteet Länsi-Eurooppaan. Tähän on eritoten vaikuttanut Savon pääkaupunki Väinän sijainti merkittävien kauppareittien varrella. Renessanssin ajoista lähtien Väinästä kehittyi merkittävä kulttuurin, tieteen ja taiteen keskus ja kaupunki alettiin tuntea joka puolella Eurooppaa jopa siinä määrin, että kaupungista tuli lähes synonyymi eurooppalaiselle kulttuurille. Tällä kehityksellä kuitenkin on ollut hintansa, ja vanha kulttuuriperintö alkoi kuihtua pois uusien ajatusten, kulttuuristen suuntausten ja vaurauden tieltä. Karjala onkin ollut siihen nähden hyvin perinteistä aluetta. Valtakunnan osista selkeästi suurempana ja harvemmin asuttuna ei kulttuuriset vaikutteet lännestä ole päässeet vaikuttamaan samoissa määrin. Karjalassa sekoittuukin vanhat perintet ja uskomukset eritoten itäisiin vaikutteisiin, jossain määrin myös läntisiin. Karjalaiskylissä on vielä näihin päiviin saakka säilynyt merkittävä runolauluperinne. Saunominen on kuulunut vuosisatojen ajan merkittävänä osana karjalaisten arkeen. Myös monet pakanaperinteet ovat säilyneet kristinuskon rinnalla hyvin pitkään, pienemmillä paikkakunnilla jopa näihin päiviin saakka. Savo ja Karjala ovat olleet siis hyvin erilaisia, ja kieltä lukuunottamatta Savo onkin muistuttanut enemmän länsirajan takana olevaa Saksimaata mitä Karjalaa. Karjala taas on kulttuurisessa mielessä ollut hyvin outolintu, eikä se ole vertautunut kunnolla oikeastaan muuhun kuin Baltian ruhtinaskuntiin ja näihinkin vain sen takia, koska ne ovat ollet Karjalan hallinnassa hyvin pitkään. Valtakunnan eri osien verraten suuri erilaisuus onkin johtanut ajoittain nousseeseen keskusteluun siitä, pitäisikö valtakunnan osat erottaa toisistaan. Karjalassa kun nähtiin, että kehitys ja vauraus keskittyi pääosin Savoon, ja Karjala voisi kehittyä vauraammaksi täysin itsenäisenä. Tälle keskustelulle kuitenkin tuli päätös 1800-luvun aikana, kun nationalismi nosti päätään Euroopassa. Myös savolaiset ja karjalaiset alkoivat tarkastella itseään ja suhdettaan toisiinsa aivan uudessa valossa. Savossa alettiin ymmärtää menetetyn kulttuurihistoriallisen perinnön perään, joka eli hyvin vahvana Karjalassa. Kansallisromantiikka alkoi nostaa vahvasti päätään Savossa, ja alkoi runsas kulttuurihenkilöiden innostus karjalaisia perinteitä kohtaan. Karjalassa tähän suhtauduttiin aluksi varautuen, mutta yhä kasvavalla innolla. Karjalaisetkin alkoivat arvostaa yhä etenevissä määrin savolaista korkeakulttuuria, ja 1800-luvun aikana Aunus kasvoi ja kehittyi merkittävästi, kaupungin noustessa merkittävään asemaan. Savolaiset ja karjalaiset alkoivat ymmärtää, että erilaisuudestaan huolimatta he olivat kansoina hyvin ainutlaatuisia Euroopassa. 1900-luvulle tultaessa Savon ja Karjalan varallisuuserotkin alkoivat hiljalleen tasoittua, vaikkakin Karjala oli yhä vauraudessa Savosta jäljessä. Ne eivät kuitenkaan olleet niin isoja, että olisivat aiheuttaneet eripuraa Savon ja Karjalan välille. Savo-Karjala vahvisti asemansa monessa suhteessa ristiriitaisena maana: se oli samaan aikaan sekä läntinen että itäinen, moderni ja muinainen, yhtenäinen ja erillinen. Nämä ristiriidat kuitenkin ovat luoneet savolaisten ja karjalaisten välille identiteetin, jolle ei löydy vertoja. |
![]() |
|
| Temppeli | 11/06/2018 - 09:37 pm Post #6 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Prologi "Juna lähtee!" huusi konduktööri savon ja karjalan kielellä. Elämänmeno Harlussa saattaa vaikuttaa verraten hiljaiselta verrattuna Aunukseen tai varsinkin Väinään. Mikä tästä kaupungista tekee kuitenkin merkittävän, on se että se on viimeinen pysäkki ennen Savoa niin kutsutulla "Kahden pääkaupungin radalla". Rautatiellä, joka yhdistää Väinän ja Aunuksen oisiinsa. Juna nytkähti liikkeelle, höyryveturin puksutuksen tihentäessä tahtiaan hiljakseen. Konduktööri kulkee ensimmäisen luokan vaunun sivukäytävää pitkin. Yhdessä tämän kyseisen vaunun osastoista istuu mies, lukien sanomalehteä ja polttaen piippua. Kapeat viikset, taakse kammattu tukka, pyöreät silmälasit ja siisti puku ovat tuon ajan silmäätekeville herrasmiehille hyvin tyypillisiä. Mikä tekee tästä kyseisestä miehestä kuitenkin muista poikkeavan, on se että hän on Karjalan ulkoministeri. Hänen asemansa on sinänsä hyvin mielenkiintoinen. Hänet on nimittänyt virkaansa Karjalan pääministeri, jonka taas on nimittänyt virkaansa Karjalan presidentti. Karjalan presidentti on samalla myös Savon presidentti, mutta de facto kyseisestä henkilöstä käytetään titteliä liittokansleri. Tämä on seurausta poliittisesta kädenväännöstä, jonka seurauksena Savolle ja Karjalalle valitaan tästedes yhteinen valtionpäämies, joka on sekä Savon, että Karjalan presidentti. Mutta koska ulko- ja sotapoliittisissa asioissa valtionpäämies edustaa kuitenkin kahden maan yhteistä linjaa, ei häneen voi viitata Savon tai Karjalan presidenttinä korostamatta jommankumman maan asemaa. Siksi hänelle annettiin myös titteli liittokansleri, joka viittaa valtionpäämiehen asemaan liittoneuvoston johtajana ja siten Savon ja Karjalan yhteisen ja tasavertaisen linjan edustajana. Ja juuri liittoneuvoston kokoukseen hän olikin menossa. Liittoneuvosto koostuu sekä Savon, että Karjalan ulkoministeristä, sotaministeristä, keskuspankin pääjohtajasta että kauppaministeristä. Käytännössä siis niistä henkilöistä, joiden katsotaan olevan tärkeitä Savon ja Karjalan yhteisen edun kannalta. Liittoneuvostoon kokoontuvat ministerit ovat myös siinä mielessä erikoisessa asemassa, että heillä ei ole omalla tahollaan paljonkaan itsenäistä toimivaltaa, mutta käytännössä heidän toimivaltansa on jopa yllättävän iso, sillä heidän tehtävänään on kuitenkin toimia oman valtionsa linjan mukaisesti. Käytännössä ongelmia ei kuitenkaan ole, sillä kuten mainittu, ministerit sekä Savossa että Karjalassa nimittää pääministeri, jonka taas nimittää presidentti. Käytännössä presidentti pystyy ajamaan hyvin keskitettyä linjaa ulkopolitiikassa. Tämä on kaksoismonarkia-ajan perintö. Juna ylitti Savon rajan. Koska Savo ja Karjala kaikesta suvereenisuudestaan huolimatta ovat olleet yhtä passi- ja tullialuetta, ei maiden rajojen välillä ole mitään valvontaa. Rajan ylityksestä kertoo lähinnä radan varressa oleva kyltti. Matkaa ei ole enää kovin paljoa. Pari pysähdystä, niin juna on perillä Väinässä. Eron Savon ja Karjalan välillä huomaa. Kyliä on paljon tiheämmässä ja rakennustyyli on erilainen. Vaikka perinteisiä rakennuksiakin näkee siellä täällä, on rakennuskanta täällä hyvin germaanista. Selkeimmiten eron huomaa kirkoista. Siinä missä sipulikupoliset kirkot ovat tyypillisiä karjalaiskylille, on Savossa kirkkojen tyyli vaihtelevampaa ja länsimaisempaa. Ja siihen nähden että suursodasta ei ole edes kovin pitkä aika, sodan aiheuttamat vauriot ovat yllättävän vähässä. Saattaa johtua siitä, että savolaisilla on enemmän rahaa käytössään. Tämä olisi asia, josta Karjalan ulkoministeri keskustelisi liittokanslerin kanssa. Se ei valitettavasti kuitenkaan kuulu ulkoministerin toimenkuvaan. Ehkäpä kauppaministeri voi ottaa asian puheeksi, vaikka hänenkään tehtäviin liittoneuvoston kokouksissa ei kuulu kuin tulliasiat. Muutoin Savo ja Karjala ajavat verraten itsenäistä kauppapolitiikkaa. Junamatka Savon halki kului yllättävän sujuvasti. Vaikka juna kulki yllättävän rivakasti, ei tarvinnut suuria älynlahjoja päätelläkseen junan olevan lähellä Väinää. Rakennuskanta tihentyi huomattavasti, eikä aikaakaan kun juna hidasti tahtiaan. Ulkoministeri otti hyllyltä laukkunsa ja astui junasta ulos laiturille. Vaikka hän oli karjalainen henkeen ja vereen, oli siinä aina jotakin saapua Väinään, Euroopan suurimpaan kaupunkiin. (OOC: Ketju auki) |
![]() |
|
| Baiyakal | 12/06/2018 - 09:20 pm Post #7 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Virallista Baiyakalin Demokraattinen Tasavalta ilmoittaa täten Savo-Karjalan Tasavaltain Liitolle halukkuudestaan järjestää maidemme välisiä diplomaattisuhteita, sekä kaupankäyntiä koskevat neuvottelut, sekä tiedustelee onko Savo-Karjalan Tasavaltain Liitto kiinnostunut vastaavalla tavalla selvittämään maidemme välisiä suhteita puhtaalta pöydältä. Boris Voronesh Baiyakalin Demokraattisen Tasavallan Ulkoministeri |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Temppeli | 12/06/2018 - 09:47 pm Post #8 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Liittopalatsi, Väinä Liittokansleri Olavi Puhakka katsoo kirjettä edessään. Se on Baiyakalin yhteydenotto, juuri sen samaisen maan jota vastaan hänen armeijansa taisteli vastikään. Vanhana sotilaana hän ei ollut juurikaan paneutunut poliittiseen valtapeliin. Totuuden nimissä hän ei edes olisi suostunut Savon ja Karjalan valtionpäämieheksi alkujaan, mutta otti loppujen lopuksi vakanssin vastaan vakiinnuttaakseen olot valtakunnassa. Hän oli ainoa henkilö, suursodan sankari, jonka sekä savolaiset että karjalaiset olivat valmiita hyväksymään presidentikseen ja liittokansleriksi. Vaikka hän käytännössä peri absoluuttisen vallan ulkopolitiikassa, päätti liittokansleri Puhakka tukeutua ulkoministereihin tässä tehtävässä. Soitettuaan neuvoa-antavat puhelut sekä Savon, että Karjalan ulkoministerille, päätti hän sanella vastauksen Baiyakalille. Virallista Savon ja Karjalan Tasavaltain Liitto on kiinnostunut, mitä Baiyakalin Demokraattisella Tasavallalla on sanottavanaan. Olemme valmiita osallistumaan neuvotteluihin, johon osallistuvat allekirjoittaneen lisäksi Savon että Karjalan ulkoministeri kuin myös Savon että Karjalan kauppaministeri. Mainittakoot, että kauppasuhteet solmittakoot Savon ja Karjalan kanssa erikseen. Olavi Puhakka Liittokansleri Savon Tasavallan Presidentti Karjalan Tasavallan Presidentti |
![]() |
|
| Baiyakal | 12/06/2018 - 10:32 pm Post #9 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Novyipol Spoiler: click to toggle Virallista Baiyakalin Demokraattinen Tasavalta on iloinen kuullessaan Savon ja Karjalan Tasavaltain halukkuudesta neuvotella maidemme välisistä suhteista heti korkeimmalla tasolla. Epäilemättä tämä on tehokkain tapa käynnistää uudelleen maidemme välinen diplomaattinen viestintä. Ehdotammekin, että neuvotteluja käydään ensin Savo-Karjalassa, johon olemme valmiit lähettämään Demokraattisen Tasavallan Ulkoministeri Boris Voroneshin, sekä kauppaministeri Akyan Shirazin. Toivomme, että neuvotteluissa löydetään uusi ja vakaa pohja Savon ja Karjalan Tasavaltojen, sekä Baiyakalin Demokraattisen Tasavallan välisille suhteille. Arman Fyodor von Neuerwald Baiyakalin Demokraattisen Tasavallan Presidentti |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Temppeli | 12/06/2018 - 11:24 pm Post #10 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Virallista Tasavaltamme kokevat suurvaltojen välisten hyvien suhteiden tärkeäksi koko Euroopan vakaudelle. Emme halua toistaa suursodan tapahtumia uudestaan. Olemmekin valmiita vastaamaan ehdotukseenne. Kutsummekin täten edustajanne Savon pääkaupunkiin Väinään, jossa neuvottelut tullaan pitämään. Lähetämme neuvottelujen asialistan teille erillisenä liitteenä. Olavi Puhakka Liittokansleri Savon Tasavallan Presidentti Karjalan Tasavallan Presidentti |
![]() |
|
| ViFi | 12/06/2018 - 11:31 pm Post #11 |
![]()
ViFi: syntinen, saatana, kurja ja muita opettavaisia esimerkkejä lapsille
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Virallista Savo-Karjalalle ja Baiyakalille Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen majesteettinsa, Jumalan armosta kaikkien germaanisten kansojen keisari, Alban kuningas ja kuningas saalilaisille ja ripuriaareille, Bendigeidfran II Clovis Eirc-Meroving, täten osoittaa toiveensa tulla kutsutuksi Baiyakalin ja Savo-Karjalan väliseen kokoukseen. On kulunut lähes vuosi Baiyakalin suuremmasta sodasta irroittaneesta sopimuksesta, eli on luonnollinen hetki tarkistaa tämän rauhan tulevaisuus Euroopassa. Lisäksi Baiyakalin asema Euroopan merkittävimpänä öljyntuottajana vaatii keisarillista läsnäoloa mantereen sodasta toipuvan kaupan nimissä. Bendigeidfran II Clovis Eirc-Meroving Germaanisten kansojen keisari Alban kuningas Saksin ja Westfalian arkkiherttua Euroopan suojelija Salainen liite Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen majesteettinsa tahtoo lisäksi tietää Savo-Karjalan suhtautumisen hänen majesteettinsa vallasta syrjytetyn serkun tuomiseen kokoukseen. Eirc-Merovingin suvun ja Savo-Karjalan valtion historia vallankumousten suhteen on yhdessä kunniallisen Maunu V Aleksanterin syrjäyttämisen kanssa oikeutetusti herättänyt kuninkaallisia huolia halki Euroopan. |
| They call me contrarian...I do not agree... | |
![]() |
|
| Baiyakal | 13/06/2018 - 12:06 am Post #12 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Virallista, osoitettu yksityisesti Savo-Karjalalle Erinomaista. Baiyakalin Demokraattisen Tasavallan edustajat saapuvat Vainään erikoisjunalla. Arman Fyodor von Neuerwald Baiyakalin Demokraattisen Tasavallan Presidentti Salainen liite, osoitettu vain Savo-Karjalalle Spoiler: click to toggle Virallista, yleisesti Baiyakalin Demokraattinen Tasavalta on kiinnostunut mahdollisesti kolmenkeskisistä neuvotteluista myöhemmällä aikataululla. Ulkoministeriömme ei ole tällä hetkellä varautunut käymään Baiyakalin ja Savo-Karjalan välisiä diplomaattisuhteita koskevia neuvotteluja laajempia neuvotteluja. Hänen majesteettinsa läsnäolo toisi varmasti neuvotteluille lisää arvovaltaa, mutta emme katso tarpeelliseksi vaivata Bendigeidfran II:ta yksinomaan Baiyakalin, Savon ja Karjalan välisten kauppaneuvottelujen nyansseilla. Arman Fyodor von Neuerwald Baiyakalin Demokraattisen Tasavallan Presidentti |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Temppeli | 13/06/2018 - 01:26 am Post #13 |
![]()
Lempeä ylituomari
![]() ![]() ![]() ![]()
|
Liittopalatsi, Väinä "Ei missään nimessä!" huudahti Karjalan pääministeri Feodor Karhula iskiessään samalla nyrkkiä liittokanslerin pöytään. Liittokansleri Olavi puhakka oli kutsunut molemmat pääministerit luokseen saatuaan tiedon Kelto-Germanian salaisesta liitteestä. Nyt nämä molemmat miehet seisoivat hänen työpöytänsä takana. "Me karjalaiset olemme saaneet kärsiä aivan tarpeeksi niin kutsutun 'kuninkaamme' peleistä. Sitä lähdettiin torvet soittaen sotaan ja tuloksena Kalmarin Unionin sotakoneisto vyöryi läpi Karjalan. Useat kylät tuhoutuivat, kaupungit raunioituivat ja Aunus sai tuta kuukausia kestäneen piirityksen. Minkä viestin antaisimme kansalaisillemme antaessamme kuninkaan saapua Savoon" "Pääministeri Karhula on hyvä ja malttaa itsensä. En kutsunut kumpaakaan teistä vain kuullakseni räyhäämistä. Ja tiedän varsin hyvin, että kumpikaan teistä ei ole nähnyt sodan raakuutta omin silmin. Vain luoja tietää, miksi valitsin ylipäätänsä pääministeriksi moiset keltanokat, jotka eivät ole kivääriä nähneetkään" sanoi liittokansleri Puhakka syvällä äänellään "Pakko sanoa, että jaan pääministeri Karhulan huolen kansan reaktion suhteen. Toki Kelto-Germanian keisarin ilmoitus tuli varsin yllättäen, mutta silti saattaa olla liian aikaista tälle" sanoi pääministeri Mauno Varis. "Juuri näin!" huudahti pääministeri Karhula "Mutta aina on Baltia" jatkoi pääministeri Varis "Mitä Baltiasta?" kysyi liittokansleri Puhakka. "Yksi Maunu V Aleksanterin motiiveista sotaan oli Baltian vapauttaminen Kalmarin Unionin ikeen alta. Baltian valtiot olivat jo valmiita vannomaan uskollisuuttaan kuninkaalle, kunnes hänet syrjäytettiin" "Niin, Baltia. En tullutkaan ajatelleeksi" totesi pääministeri Karhula. "Ehkä kuninkaan saapuminen Savo-Karjalaan osoittaa myötämielisyytemme häntä kohtaan ja siten tuo nostetta saada Baltian valtiot osaksi valtakuntaamme" "Olenko kuulevinani jopa monarkistisia puheita Karhulan suusta?" kysyi pääministeri Varis virnistäen samalla. "En minä ole sentään nostamassa kuningasta takaisin Savon ja Karjalan valtaistuimelle, en sentään!" huudahti Karhula. "Mutta mitä mieltä liittokansleri Puhakka on tästä kaikesta?" kysyi pääministeri Varis. "Minusta kuninkaan voi kutsua tänne. Minä olen hänelle valani vannonut, hän on aina ajanut kansojemme parasta" "Ja sen lisäksi teidän arvovallallanne kansa saa varmasti asian näkemään vähintäänkin hyväksyttävänä asiana. Savon tasavallan pääministerinä annan suostumukseni kuninkaan saapumiseen. Miten vastaa pääministeri Karhula?" "Noh, menkööt minunkin puolesta," "Hienoa että olette päässeet asiasta yksimielisyyteen" totesi liittokansleri puhakka, "Mutta nyt pyydän teitä poistumaan. Minun on pohdittava vastausta sekä Kelto-Germanialle että Baiyakalille" Pääministerien poistuttua liittokansleri puhakka soitti muutamia puheluita Savon ja Karjalan ulkoministereille kysyäkseen heiltä neuvoa asiaan. Lopulta hän alkoi kirjaamaan vastaustaan. Virallista Kelto-Germanialle Savo-Karjala kiittää keisari Bendigeidfran II Clovis Eirc-Merovingiä toiveestaan. Emme näe kuitenkaan hänen majesteettinsa läsnäoloa tarpeellisena kahden suvereenin valtion välisissä neuvotteluissa, jotka alustavasti koskevat vain maidemme välisten diplomaattisten suhteiden sekä kaupankäynnin tarkastelua. Kyseessä ei ole virallinen valtiovierailu, allekirjoittaneen tehtävä neuvotteluissa on valvoa Savon ja Karjalan ministereiden toimintaa neuvottelujen aikana. Olemme kuitenkin valmiita neuvotteluihin myöhemmällä aikataululla Baiyakalin ehdotuksen pohjalta. Olavi Puhakka Liittokansleri Savon Tasavallan Presidentti Karjalan Tasavallan Presidentti Salainen liite Käytyämme asiasta tiivistä keskustelua, olemme valmiita sallimaan Maunu V Aleksanterin saapumisen Savo-Karjalaan hänen majesteettinsa mukana myöhempänä ajankohtana. Edellä mainitut neuvottelut eivät vaadi korkean tason läsnäoloa, mutta seuraavissa neuvotteluissa olemme valmiita ottamaan Maunu V Aleksanterin vastaan hänen majesteettinsa seurassa ja käymään dialogia asian tiimoilta. |
![]() |
|
| ViFi | 13/06/2018 - 01:38 am Post #14 |
![]()
ViFi: syntinen, saatana, kurja ja muita opettavaisia esimerkkejä lapsille
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Virallista Hänen keisarillinen majesteettinsa hyväksyy myöhemmällä aikataululla järjestettävän kolmitahoisen neuvottelun ehdotukset. Keisarillinen hovi tulee ottamaan Baiyakaliin ja Savo-Karjalaan yhteyttä tämän osalta myöhemmin, puhtaasti kahdenkeskisten neuvottelujenne päätyttyä. Salaista Savo-Karjalalle Keisarillinen majesteettinsa hyväksyy on kiitollinen päätöksestänne ylhäisen serkkunsa Maunu V Aleksanterin kanssa. Keisarillinen veri ei voi unohtaa sukuaan, ja perimyslinjat on pidettävä selvinä ja puhtaina. |
| They call me contrarian...I do not agree... | |
![]() |
|
| 1 user reading this topic (1 Guest and 0 Anonymous) | |
| « Previous Topic · Valtiot · Next Topic » |






![]](http://z3.ifrm.com/static/1/pip_r.png)













4:47 PM Jul 11