| Tervetuloa Valtioroolipeliin! Ensimmäiseen suomalaiseen foorumiroolipeliin, jossa pelaajat ottavat ohjattavakseen kokonaisia kansakuntia! Luet foorumeita tällä hetkellä vieraana. Voit vapaasti tutustua foorumeihin, mutta peliin osallistuaksesi sinun täytyy rekisteröidä tunnukset foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista. Ohjeita rekisteröitymiseen ja pelin aloittamiseen löydät Säännöt ja ohjeet-alueelta. Ihan ensiksi kannattaa lukaista Lue Tämä Ensin!-ketju, se kertoo mistä on kysymys. Liity foorumille täältä Jos olet jo jäsen, niin kirjaudu sisään tunnuksillasi äläkä stalkkaa varjoissa: |
| Osterlandin suurherttuakunta | |
|---|---|
| Tweet Topic Started: 29/05/2018 - 05:06 pm (231 Views) | |
| Arvid | 29/05/2018 - 05:06 pm Post #1 |
|
Huru-ukko
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
OSTERLAND Osterlandin suurherttuakunta Großherzogtum Osterland ![]() Perustamisvuosi: 1814 Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Hallitsija: suurherttua Maximilian (Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Maximilian, Jumalan armosta Osterlandin suurherttua) Pääministeri: Humfried von Stier-Gockelspuch Asukasluku: 7 140 000 Pääkaupunki: Wiesel Muita kaupunkeja: Harlingen, Dornburg, Arnstadt Väestö: 55 % saksalaisia, 35 % hollantilaisia, 10 % skandinaaveja Kielet: saksa, hollanti, skandinaaviset kielet Uskonnot: 72 % protestantteja, 28 % katolilaisia Rahayksikkö: Osterlandin valtakunnanmarkka (ORM) Rajanaapurit: Kalmarin Unioni, Slovakia, Vesberia, Drechterland, Pfalz Kansallishymni: Altdrechterländisches Dankgebiet (säv. trad, san. Ruprecht Großbitsch, 1790) Wir treten zum Beten vor Gott den Gerechten. Er waltet und haltet ein strenges Gericht. Er läßt von den Schlechten nicht die Guten knechten; Sein Name sei gelobt er vergißt unser nicht. Pelitekniikka
Edited by Arvid, 04/07/2018 - 07:39 pm.
|
![]() |
|
| Arvid | 31/05/2018 - 07:30 pm Post #2 |
|
Huru-ukko
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Katsaus Osterlandin lähihistoriaan![]() Friedrich von Saxe-Isenburg valitaan Osterlandin ensimmäiseksi suurherttuaksi. Nykyisen Vesberian kanssa yhteiseen ja epäonnistuneeseen tasavaltaan pettyneet Assern-Bewernin, Andringenin, Edinburgin ja Dachsenin alueiden aatelissuvut pääsivät vuonna 1814 yhteisymmärrykseen perustuslaillisen liittomonarkian perustamisesta ja saivat ajettua valtiohankkeensa läpi samana vuonna pidetyssä Savon konferenssissa. Pian tämän jälkeen Dachsenin ruhtinaskunnan pääkaupungissa Wieselissä kokoontuneet valtiopäivät nimitti Saxe-Isenburgin korkeasti arvostettuun aatelissukuun kuuluvan Friedrichin Osterlandin ensimmäiseksi suurherttuaksi. Kruununsa kylkiäisinä suurherttua Friedrich sai merkittävät valtaoikeudet joilla luotsata pienen valtakuntansa politiikan ja ulkopolitiikan suuria linjoja, mutta tämän vastapainona Osterlandiin kuuluvat ruhtinaskunnat säilyttivät laajan itsehallinnon ja niiden aateliset suuren osan vanhoista säätyerioikeuksistaan. Perustamisestaan maailmansotaan ulottuvalla ajanjaksolla Osterland pysyi verrattain löyhänä valtioliittona. Suurherttua Friedrich ja tämän seuraaja Friedrich II omaksuivat laajoista valtaoikeuksistaan huolimatta hyvin varovaisen ja sovittelevan hallintotyylin, joka käytännössä jätti ruhtinaskunnille perustuslain niille takaamaa itsehallintoakin laajemman liikkumavaran. Keskushallinnon heikkouden yhtenä sivutuotteena suurherttuakunnan asevoimien ylläpito ja yhteisen komentorakenteen muodostaminen jäivät retuperälle, mikä kostautui viimeistään suursodassa, kun Kalmarin Unionin joukot miehittivät Osterlandin lähestulkoon taisteluitta. Skandinaavien miehitysvalta ja maassa käydyt taistelut ovat jättäneet jälkensä niin Osterlandin infrastruktuuriin, talouteen kuin kansakunnan mielenmaisemaankin. Yhteiset kärsimykset ja kokemukset sotavuosilta ovat raskas henkinen taakka, mutta ne ovat myös yhdistäneet kansaa ja tuoneet uudenlaista painoarvoa ja oikeutusta osterlandilaiselle identiteetille. Politiikka ![]() Armolliset herrat heittämässä hunajaista huulta Osterlandin parlamentin ylähuoneessa. Perustuslakinsa mukaan Osterland on Dachsenin ruhtinaskunnan, Andringenin ja Edinburgin herttuakuntien sekä Assern-Bewernin kreivikunnan muodostama liittomonarkia, jonka hallitsijana toimii suurherttua (v:sta 1880 Maximilian von Saxe-Isenburg) Osterlandin lakiasäätävä elin on Reichstag, jonka muodostavat monarkki, osavaltioiden aateliston edustajista koostuva ylähuone (Herrainpäivät) ja rahvaan valitsema alahuone. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat yli 25-vuotiaat miespuoliset kansalaiset. Suurherttuan valtaoikeudet ovat melko laajat. Hän nimittää hallituksen, hänen hyväksyntänsä vaaditaan kaikkien lakien läpimenoon ja hän voi hajottaa parlamentin, julistaa sodan ja solmia rauhan. Herrainpäivät Reichstagin 85-jäseninen ylähuone, Herrainpäivät, koostuu Osterlandin eri osavaltioiden aatelissukujen edustajista ja päämiehistä (65) sekä hallitsevan monarkin nimittämistä elinikäisistä jäsenistä (20). Herrainpäivien ensisijainen rooli on ollut toimia aateliston keskustelufoorumina ja neuvoa antavana elimenä suurherttualle. Lainsäädäntöön se ei voi puuttua muutoin kuin suosittelemalla lakiesitysten puoltamista tai hylkäämistä. Alahuone Reichstagin alahuone on Osterlandin lakiasäätävä valtioelin, jonka 153 jäsentä valitaan kansanvaalilla kuuden vuoden välein. Alahuoneella on ainakin periaatteessa laajat mahdollisuudet vaikuttaa valtion sisäisiin asioihin ja ulkopolitiikkaan, mutta sen säätämien lakien toimeenpano edellyttää aina suurherttuan hyväksyntää.
Hallitus Pääministeri: Humfried von Stier-Gockelspuch (KL) Ulkoasiainministeri: Carl von Ingelsheim (KL) Apulaisulkoasiainministeri: Konrad Enckevoort (TP) Oikeusministeri: Walther von Corswandt (KR) Sotaministeri: kenraalisotamarsalkka Reinhardt Graf von Hanstein-Vorstadt (KL) Sisäasiainministeri: Volkmar von Hanneberg (TP) Valtiovarainministeri: Gervaalt Groeneveldt (TP) Kirkollis- ja opetusministeri: Constantin von Löwenstern (KL) Maatalousministeri: Karl-Friedrich von der Heydte (TP) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri: Wilhelm Stöcker (KR) Kauppa- ja teollisuusministeri: Gustav Kittel von Hallervorden-Arnstadt (KL) Sosiaaliministeri: Johann van Leers (TP) Elintarveministeri: Hans-Martin Freiherr von Stackelberg (KL) Merenkulkuministeri: Antonius Wittstock (KR) Tärkeitä henkilöitä Suurherttua Maximilian Maximilian Alarich Waldemar Reinwald Friedrich von Saxe-Isenburg ![]() Syntynyt: 16.3.1844 (73 vuotta) Valtakausi: 1880- Puoliso: Hildegard von Bingen zu Wittelsbach Pääministeri Humfried von Stier-Gockelspuch ![]() Ulkoasiainministeri Carl von Ingelsheim ![]() Sotaministeri, kenraalisotamarsalkka Reinhardt Graf von Hanstein-Vorstadt
Edited by Arvid, 04/07/2018 - 07:24 am.
|
![]() |
|
| Arvid | 22/06/2018 - 07:33 am Post #3 |
|
Huru-ukko
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Talous ja teollisuus![]()
Monipuolisten resurssiensa tarjoamasta potentiaalista huolimatta Osterlandin talous jäi kehityksessä jälkeen vauraammista naapurimaistaan jo ennen suursotaa. Suurherttuakunnan itsenäistymisen jälkeisinä vuosina keskushallinto jätti talouden ja teollisuuden hoitamisen lähes kokonaan ruhtinaskuntien vastuulle, mikä johti merkittäviin kehityseroihin alueiden välillä. Perinteinen maanviljelys ja karjanhoito ovat säilyneet tärkeimpinä elinkeinoina miltei jokaisessa suurherttuakunnan kolkassa, mutta niiden rinnalle on uuden ajan airuina noussut myös kehittyneempää teräs- ja kaivosteollisuutta. Maantiede ja alueet Peruskartta Yhteiskunta ja kulttuuri Edited by Arvid, 04/07/2018 - 06:53 am.
|
![]() |
|
| Arvid | 04/07/2018 - 01:13 pm Post #4 |
|
Huru-ukko
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Prologi Dornburg, Andringenin herttuakunta ![]() Höyryveturin keulalla komeileva kultainen Saxe-Isenburgien vaakuna kimalteli kilpaa kesäaamun auringon kanssa Suurherttua Maximilianin junan lipuessa Andringenin herttuakunnan pääkaupungin Dornburgin päärautatieasemalle. Tammenlehvistä punotut koristeet ja suurherttuakunnan viirit riippuivat juhlavina laiturien ylle levittäytyvän teräskatoksen pylväistä ja niiden alapuolella tungeksi satamäärin uteliasta rahvasta ja muutamia toimittajia valokuvauskoneineen. Suurherttuan juna seisahtui jarrut kirskahtaen vastaanottolaiturille. Laiturilla seisova Andringenin Landwachtin kunniavartio pyöräytti pari seremoniallista kivääriotetta ja paukautti asennon, jonka jälkeen soittokunta alkoi soittaa andringenilaisten kyrassieerien fanfaarimarssia nro 3.. Salonkivaunun ovet avautuivat ja Osterlandin liittomonarkian hallitsija, suurherttua Maximilian ja hänen puolisonsa suurherttuatar Hildegard laskeutuivat astinlautoja pitkin laiturille levitetylle punaiselle matolle. Kunniamerkkejä tursuavaan harmaaseen paraatiunivormuun ja uudenmalliseen koppalakkiin sonnustautuneen suurherttuan tervehtiessä aplodeeraavaa ja hurraavaa väkijoukkoa muutamin hillityin kädenheilautuksin salonkivaunun ovista purkautui suurherttuaparin muu korkea-arvoinen seurue pääministeri Humfried von Stier-Gockelspuchin johtamana. Von Stier-Gockelspuch sekä muut seurueeseen kuuluvat korkeat virkamiehet jäivät patsastelemaan kohteliaan välimatkan päähän suurherttuaparin taakse näiden vastaanottaessa sydämelliset tervetulotoivotukset lähes teeskennellyn maireasti hymyilevältä Andringenin herttua Gustavilta ja muilta paikallishallinnon edustajilta. ”Silmäni iloitsevat ja sydämeni aivan pakahtuu onnesta voidessani todistaa Teidän Majesteettinne läsnäoloa vaatimattoman herttuakuntamme vaatimattomassa pääkaupungissa noin hyvinvoivana ja terveenä!” von Stier-Gockelspuch kuuli herttua Gustavin posmottavan suurherttualle voimakkaan skandinaavilaisittain sointuvalla saksallaan. Kyllä sitä nyt kelpaa kumarrella ja pokkuroida maan oikeutettua hallitsijaa, von Stier-Gockelspuch hymähti halveksivasti ajatuksissaan. Olihan yleisesti tiedettyä, että Andringenin skandinaavinen aatelisto, huhujen mukaan herttua Gustav mukaanlukien, oli suursodan ja miehityksen vuosina vähintäänkin sympatiseerannut Kalmarin Unionia. Jotkut kiihkeimmät skandinaavimieliset hourupäät olivat jopa toivoneet Osterlandin alueiden liittämistä kolmen kruunun unioniin ja innostaneet Andringenin skandinaaveja värväytymään miehittäjien armeijaan, mutta Gustav-herttuan kohdalla moisesta petturuudesta ei ollut löytynyt näyttöä, joten tämä oli saanut pitää asemansa ja osterlandilaisen aatelismiehen kunniansa. Ainakin toistaiseksi, von Stier-Gockelspuch lisäsi mielessään siirtyessään vuorostaan tervehtimään andringenilaisia. Muutamien vastaanottokomiteaan kuuluvien skandinaaviaatelisten yrmeistä katseista ja nyrpeistä nenistä päätellen vahvaa saksalaisjohtoista keskushallintoa kannattavan pääministerin maine oli ehtinyt kiiriä myös näille seuduille. Kukkatervehdysten jälkeen suurherttuapari seurueineen siirtyi Gustav-herttuan johdolla asemarakennuksen odotussalin kautta asema-aukion puoleisille portaille, joiden yläpäästä avautui näkymä Dornburgin kaupunkiin. Siellä täällä näkyvät tykistökeskityksissä vaurioituneet talot ja lopullista purkamistaan odottavat rauniot seisoivat vielä ankarina muistoina täällä käydyistä taisteluista, mutta niiden vastapainona kaupungin keskustaan oli nousemassa uusia ja entistä ehompia rakennuksia. Asema-aukiolle portaiden alapäähän kerääntynyt tuhatpäinen väkijoukko viritti kolminkertaisen hurraa-huudon ja puhkesi suosionosoituksiin suurherttuaparin astuessa portaiden yläpäähän. Suurherttua Maximilian oli näinkin lämpimästä vastaanotosta positiivisesti yllättynyt ja salli jopa hillityn hymyn nousta kasvoilleen vilkuttaessaan kelpo alamaisilleen. ”Humfried hyvä,” suurherttua käänsi hieman päätään puhutellakseen taustallaan seisovaa pääministeriä, ”tässähän alkaa miltei uskoa, että tähän saakka ilmaisema huolenne Osterlandin liittomonarkian kannatuksesta Andringenissa on liioiteltua.” ”Teidän majesteettinne ei pitäisi tehdä moisia johtopäätöksiä näiden virallisten vastaanottoseremonioiden perusteella. Sitäpaitsi suurin osa näistä hurraavista kansalaisista lienee Andringenin saksalaista väestöä, joka kannattaa teitä muutenkin. Skandinaavit sen sijaan...” ”Älkää viitsikö pilata päivääni noilla ikävillä kotkotuksillanne, Humfried!” suurherttua naurahti hyväntuulisesti ja työnsi lähes peilinkirkkaaksi kiillotetun ratsusaappaansa portaikon ensimmäisen askelman yli. Samalla hetkellä väkijoukon keskeltä heitettiin jotain. Pääministeri Humfried von Stier-Gockelspuch ehti juuri erottaa ilman halki suurherttuaa kohti kieppuvan sylinterimäisen esineen ja muodostaa huulillaan Eure Majestätin ensimmäisen tavun miesparkaa varoittaakseen. Sylinterimäisen esineen lentoradalle sattunut suurherttua puolestaan ehti nostaa katsettaan juuri oikealla hetkellä. Sekunnin murto-osan aikana hänen verkkokalvonsa rekisteröivät uskomattoman tarkan lähikuvan hänen suurherttuallista otsaansa lähestyvän lentävän sylinterimäisen esineen kyljessä olevasta etiketistä.
Kuului mojova kopsahdus jota seurasi pimeys. (ooc: ketju avattu. )
|
![]() |
|
| Jokeri | 04/07/2018 - 06:34 pm Post #5 |
|
VR:än lapin sankari
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
-SALAISTA- Viestin lähettäjä: Drechterlandin kuningaskunta Viestin saaja: Osterlandin suurherttuakunta Drechterlandin kuningaskunta ottaa yhteyttä paljon arvostamaansa naapurimaahansa Osterlandin suurherttuakuntaan. Sekä Drechterland että Osterland kärsivät paljon suursodassa ja eikä moista murhenäytelmää ole varaa päästä toistamaan. Etevimmät asiantuntijamme ovat arvioineet että Kalmarin Unioni tulee todennäköisesti hyökkäämään uudestaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Maittemme ei tule myöskään liikaa luottaa Kelto-Germanian tukeen sillä se kävi kalliiksi viime sodassa. Kelto-Germanialla on myös takanaan omat intressit. Uskomme että paras yhteistyö löytyy naapureistamme. Siksi ehdotamme seuraavaa taloudellis-poliittista yhteistyösopimusta
Kerromme myös että olemme jo solmineen samankaltaisia yhteistyösopimuksia Pfalzin herttuakunnan ja Vesberian tasavallan kanssa. Teidän maanne sopisi strategisesti tähän kuvioon enemmän kuin täydellisesti. |
| Amerikkalaishenkinen tuulahdus jo vuodesta 2014 | |
![]() |
|
| Arvid | 04/07/2018 - 07:19 pm Post #6 |
|
Huru-ukko
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Salaista Osterlandin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa suhtautuvansa myönteisen ymmärtäväisesti Drechterlandin kuningaskunnan pyrkimykseen lähentää valtakuntiemme välisiä suhteita. Osterlandin suurherttuakunnalla ei maantieteellisistä, taloudellisista ja sisäpoliittisista syistä kuitenkaan ole yhtä suurta ulkopoliittista liikkumavapautta kuin Pfalzilla tai Vesberialla, jotka ovat sitoutuneet läheiseen sotilaalliseen yhteistyöhön ja sopimuksessa mainittuihin puolustusvelvoitteisiin maanne kanssa. Kalmarin Unionin hyökkäys ja miehitysvuosien epämiellyttävät kokemukset ovat tuoreessa muistissa myös Osterlandissa, mutta katsomme voivamme vaikuttaa oman maamme ja lähialueemme kehitykseen parhaalla mahdollisella tavalla rakentamalla rauhanomaista yhteistyötä, vuoropuhelua ja siltoja sen sijaan että sitoutuisimme peruuttamattomalla ja vastakkainasettelua lisäävällä tavalla alueellisiin sotilasliittoumiin sen enempää Kalmarin Unionin, Drechterlandin kuin Kelto-Germaniankaan puolella. Uskomme, että Osterlandin oman puolustuksen ja sotilaallisen kapasiteetin kehittäminen ovat paras perusta puolueettomuuspolitiikkamme jatkolle. Mielestämme Osterland ja Drechterland voisivat toistaiseksi edetä taloudellisen yhteistoiminnan ja kaupankäynnin saralla. Voisimme esimerkiksi hyväksyä talousyhteistyösopimuksen, joka kattaisi esittämänne TPY-sopimuksen kolme viimeistä kohtaa. Humfried von Stier-Gockelspuch Osterlandin suurherttuakunnan pääministeri |
![]() |
|
| Jokeri | 05/07/2018 - 10:41 pm Post #7 |
|
VR:än lapin sankari
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
-SALAISTA- Viestin lähettäjä: Drechterlandin kuningaskunta Viestin saaja: Osterlandin suurherttuakunta Drechterland ymmärtää Osterlandin huolen puolueettomuuspolitiikkansa suhteen mutta suosittaa edelleen harkitsemaan sopimusta. Jotta puolueettomuus maineenne maailmalla pysyisi niin ehdotammekin seuraavaa sopimusta joka silti palvelee maidemme ja naapuriemme etuja
|
| Amerikkalaishenkinen tuulahdus jo vuodesta 2014 | |
![]() |
|
| Arvid | 07/07/2018 - 10:49 am Post #8 |
|
Huru-ukko
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Salaista Osterlandin suurherttuakunta on valmis hyväksymään hienoisesti uudelleenmuotoillun sopimuksen, josta on poistettu poliittisesti tulenarka viittaus Kalmarin Unioniin ja muutettu sodanaikainen puolustusyhteistyö ja sen keinot osapuolten välisen neuvonpidon varaisiksi.
|
![]() |
|
| Arvid | 07/07/2018 - 11:12 am Post #9 |
|
Huru-ukko
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
![]() Kotimaasta: Kauheata tapahtunut Andringenissa: H.M. SUURHERTTUAN HENKEÄ UHATTU HAPANKAALILLA ![]() Dornburgista, heinäk. 6 p. Toimitukseen on saapunut Dornburgista Andringenin herttuanmaalta tieto, että siellä kotimaan wierailukierroksella ollessaan on H.M. Suurherttua Maximilian joutunut salamurhan yrityksen taikka muun henkeä wahingoittamaan pyrkineen teon kohteeksi ja siinä tuoksinassa wakawasti loukkaantuneen, mutta wielä elossa olewan. Kertoo tuo Dornburgista saatu tieto, että rautatieasemalla pidetyn wirallisen wastaan-oton perästä oli H.M. Suurherttua korkea-arwoisine seurueineen hetkeksi pysähtynyt asema-aukiolle johtawan portaikon yläpäähän paikalle kokoontuneita alamaisiaan hywäntahtoisesti terwehtämään, jolloin oli wäkijoukon keskuudesta heitetty häntä kohti hapankaalia kilon purkki. Kuulemma oli melko pahasti H.M. Suurherttuan otsikkoon osunut tuo pahantekijän wiskaama purkki ja oli oitis tarwinnut sairaswaunut kutsua hätiin. Yksityiskohtaisia lisätietoja tapahtuneesta Hapankaalipurkin wielä lentäessä ilmassa oli sen ensimmäisenä huomannut pääministeri Humfried von Stier-Gockelspuch ennättänyt huudahtaa ja tehdä liikkeen ikäänkuin tahtoen ruumiillaan suojella Suurherttuaa. Mutta oli kaikki tämä niin nopeasti tapahtunut, että löysi kohteeseensa tuo heitetty purkki ja päähän kohdistuneen osuman seurauksena menetti H.M. Suurherttua tajuntansa, tuupertuen portaikkoon. Seurueeseen kuuluwat henkilöt ympäröiwät heti Suurherttuan ja tämän armollisen Suurherttuatar-puolison jonka jälestä wiipymättä annettiin käsky kuljettaa Suurherttua sairaalaan ja etsiä salamurhaa yrittänyt pahantekijä. Tapahtumapaikalla aukiolla oli tuon kauhistawan teon hetkellä puhjennut aikamoinen epäjärjestys kun sekä wäkijoukossa että H.M. Suurherttuan seurueessa luultiin kyseessä olewan suurempikin hyökkäys. Useammankin läsnä olleen mukaan oli hapankaalipurkin heittämisen hetkellä kuultu wäkijoukon seasta kowaääninen ruotsinkielinen huuto: ”Hyi Suurherttualle ja saksalaisten yliwallalle!” Onneksi ei tämä julkea huutelija ja salamurhan yrittäjä päässyt pakosalle, waan otettiin jo aukion laidalla kiinni paikallisten poliisiwoimain toimesta. Kiinni otettu tunnustanut tekosensa Salamurhan yrittäjä on 18-wuotias Dornburgin kaupungin kimnaasin 8. luokan oppilas Swerre Nordin. Hän on syntyisin Utsirasta ja jonkun aikaa opiskellut Dornburgissa. Andringenin poliisi pidätti hänet wain kymmenen askeleen päässä tapahtumapaikalta ja tunnistiwat yleisössä olleet uskolliset kansalaisemme hänet heti hapankaalipurkin heittäjäksi. Nordin wäittää, ettei hänellä ole rikostowereita. Syyksi tekoonsa on hän sanonut sen, että hän pitää Suurherttuaa syypäänä skandinaavisten heimolaistensa wainoon ja sortoon. Hän on ilmoittanut wiranomaisille olewansa tyytywäinen tekoonsa. Juopottelua ja pahaa elämää Assern-Bewernistä, heinäk. 7 p. Tämmöistä harjoitetaan edelleenkin Strakonitzin kylän olut-tehtaan alueella ja lähistössä. Seudun juopot ja kaikellaiset kuljeskelijat lyöttäytywät yhteistoimintaan ja ostawat tehtaasta suoraan tynnörikaupalla olutta kerrallaan ja tätä sitten nautiskellaan tehtaankin alueella, mikä on luwatonta. Toiset asettuwat läheisiin metsiin, jossa sitten pitäwät raakoja pitojaan. Usein saawat paikkakunnan asukkaat kuulla heidän huutelujaan, kirouksiaan ja sopimattomia laulujaan. Warsinkin lapsiin tällaiset näyt ja kuultawat waikuttawat turmelewasti ja sietäisi niistä jo wihdoinkin tehdä loppu. Asiasta lie jo ilmoitus tehty wiranomaisille, waan ei kuulu Starkonitziin wieläkään rauha laskeutuneen. Ulkomailta: Nälänhätää Jugoslaawiassa Osterlandin punaisen ristin seura ja nälänhätäisten awustusliittojen keskustoimisto owat halunneet saattaa yleisön mieleen, missä pelottawassa asemassa wäestö alkaa Jugoslaawiassa olla nälänhädän seurauksena. Kuulemma monessa paikassa kyseistä maata lewiää puutoksen seurauksena nälkälawantauti ja kerpukki kamoittawalla nopeudella ja joutuwat niiden uhreiksi pääasiallisesti 10 wuotta nuoremmat lapsukaiset. ”Säälikää ihmisiä! Säälikää lapsia!” wetoawat Osterlandin punaisen ristin seuran lewittämät julisteet maamme kaupungeissa. ”Wain 1 waltakunnanmarkalla ja 50 pfenninkillä wiikossa woi tarjota jugoslaawi-lapselle hywän hätäapurawinnon ja 2 waltakunnamarkalla 30 pfenninkillä woi rawita täyskaswuisen.” Myöskin haluaa Osterländischer Zeitungin toimitus tästä kohteliaasti muistuttaen wedota lukijoittensa hywään tahtoon, jotta tsaarikuntaan apua saataisiin. Pikku uutisia Haaksirikko ryyppäyksen seurauksena. Baiyakalista meille kerrotaan, että Dniepr-joella purjehtinut Ulma-höyrylaiwa on siellä ajanut karille seurauksella, että kaksi epäonnisen laiwan matkustawaista otettiin Herran tykö. Kuuluu laiwaa turma-aikana ohjannut perämies olleen aika tuiskeessa wotkasta, niin kuin tässä maassa on tapana. Edited by Arvid, 07/07/2018 - 11:12 am.
|
![]() |
|
| Jokeri | 07/07/2018 - 11:14 am Post #10 |
|
VR:än lapin sankari
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
-SALAISTA- Viestin lähettäjä: Drechterlandin kuningaskunta Viestin saaja: Osterlandin suurherttuakunta Drechterland hyväksyy sopimuksen |
| Amerikkalaishenkinen tuulahdus jo vuodesta 2014 | |
![]() |
|
| Arvid | 08/07/2018 - 05:24 pm Post #11 |
|
Huru-ukko
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Dornburgin herttuallinen keskussairaala Pimeyteen pilkahti valoa. Suurherttua Maximilian erotti huoneen ääriviivat, varjot ja muodot, sitten turkoosiksi maalatut seinät, seinän puoliväliin nousevan valkean laatoituksen ja katosta riippuvat lamput. Otsassa tuntuva sykkivä kipu sai hänet ulvahtamaan vaimeasti. ”Teidän majesteettinne,” ontosti kumajava ääni tunkeutui hänen tajuntaansa. Huoneen nurkasta kohosi suuri musta varjo joka lähti aavemaisesti lipumaan häntä kohti. Hahmon kasvojen paikalla hän näki vain paljasta valkeaa luuta, irvistävät hampaat ja tyhjät, mustat silmäkuopat. Itsensä kuolema oli tullut häntä noutamaan! ”Näinkö tämä päättyy?” suurherttua vaikeroi teatraalisesti, ”Nytkö loppuni on koittanut?” ”Aivotärähdys taisi olla luultua pahempi,” sairasvuoteen ylle kumartunut pääkallo kalkatti kammottavasti hampaidensa välistä. Suurherttua tunsi luisevien sormien puristuvan kaulalleen. ”Viekää minut älkääkä vitkastelko,” suurherttua anoi kuolemalta silmäkulmat kyynelistä kostuen, ”Suren vain rakasta vaimoani ja lapsiamme. Heille tämä tulee olemaan kovin raskasta...” ”Teidän majesteettinne sopisi nyt rauhoittua,” kuoleman kuvajainen hälveni ja muuttui tuiki tavallisen näköiseksi valkotakkiseksi lääkäriksi, joka mittasi kaulalta hänen pulssiaan. ”Olette ollut tajuttomana parikymmentä minuuttia ja kärsitte aivotärähdyksestä, mutta kuolemaa teidän on turha pelätä.” Suurherttua Maximilianin vielä hetki sitten kaaoksena vellonut mieli alkoi nyt toden teolla selkeytyä. Tajuttomuuden, unien ja todellisuuden kanssa sekoittuvien harhojen sumuverho vetäytyi pois ja päivän tapahtumat jäsentyivät järkeväksi kokonaisuudeksi. Saapuminen Dornburgiin, vastaanottoseremonia rautatieasemalla, aseman portaikko, hurraavat kansanjoukot ja viimeksi ilmassa häntä kohti lentänyt hapankaalipurkki. Siitä tämä päänsärky siis johtui. ”...mutta miksi pirskatissa minua heitettiin hapankaalipurkilla?” suurherttua huomasi kysyvänsä ääneen. Lääkäri kohautti olkapäitään. ”Siitä teidän majesteettinne voi keskustella hallituksenne edustajien tai poliisien kanssa. Herr Ministerpräsident ilmoitti jo haluavansa päästä puheillenne heti kun vointinne sen sallii. Pyydänkö häntä paikalle?” ”Öh, pyytäkää vain,” suurherttua vastasi hajamielisesti. Lääkäri kumarsi ja lähti hakemaan pääministeriä. Pienen tovin kuluttua huoneeseen astunut Humfried von Stier-Gockelspuch oli silminnähden helpottunut nähdessään suurherttuan jälleen tajuissaan, joskin paksu side pään ympärille kiedottuna. Pääministeri selitti juurta jaksain rautatieaseman aukiolla tapahtuneen välikohtauksen, ja hapankaalipurkin heittäneen skandinaavinulikan pidätyksen. ”Kyseessä oli huomionhakuinen provokaatio ja varoitus,” pääministeri esitti, ”Skandinaaviset separatistit halusivat teitä vastaan iskemällä osoittaa osterlandilaisille ja koko maailmalle, ettei Andringenin skandinaavinen väestö ole halukas seuraamaan muuta Osterlandia vahvistuvan saksalaisjohtoisen keskushallinnon tiellä, vaan on tarpeen tullen valmis taistelemaan itsehallintonsa säilyttämisen tai jopa laajemman itsenäisyyden puolesta.” ”Tämä on ikävä takaisku integraatiopolitiikallemme,” suurherttua huokaisi. ”Vain jos annamme sen vaikuttaa linjaamme,” vastasi pääministeri itsevarmasti. ”Skandinaavisten kansallismielisten ääriainesten aktivismi, huolimatta sen saamasta hetkellisestä huomiosta, ei herätä suurta sympatiaa kotimaassa tai maailmalla nyt kun Kalmarin Unionin aloittaman sodan pöly on vasta laskeutumassa.” ”Sallikaa minun sanoa,” pääministeri jatkoi pehmeän suostuttelevalla äänellä pienen tauon jälkeen, ”aika olisi tällä hetkellä otollinen hieman kovemmillekin otteille näitä silmillemme hyppiviä skandinaavinperkeleitä vastaan. Mikäli annatte siunauksenne, tämänpäiväinen voisi olla riittävä syy kaventaa Andringenin itsehallintoa, potkia vastustajanne herttua Gustav pois valtaistuimeltaan ja korvata hänet myötämielisemmällä kuvernöörillä.” Suurherttua pudisti päätään. ”Tiedostan kyllä härkäpäisen intonne edistää keskushallintohanketta, Humfried hyvä. Emme kuitenkaan saa sortua ylilyönteihin ja antaa skandinaaviväestölle syytä uhriutua koko kansainvälisen yhteisön silmissä. Edetkäämme siis hitaammin. Haluan perinpohjaisen selvityksen skandinaavisten ääriainesten verkostosta, sen kannatuksesta väestön keskuudessa, iskuvalmiudesta, mahdollisesta aseistuksesta ja ennen kaikkea sen kontakteista Andringenin skandinaaviseen aatelistoon ja vallanpitäjiin. Mikäli maanpetturillinen yhteys voidaan osoittaa, voimme pyyhkiä lattiaa herttua Gustavilla ja hänen koko koplallaan ilman että edes oppositio voi sitä uskottavasti kyseenalaistaa.” ”Kuten teidän majesteettinne haluaa,” pääministeri nyökkäsi suopeana. Keskustelu päättyi kun vartijat avasivat toipilashuoneen ovet ja suurherttuatar Hildegard riensi miehensä luo syleilemään tätä. Kuivanrapsakan suurherttuallisen avioparin riemukas jälleennäkeminen estottomine suudelmineen ja yhteen kolisevine hammasproteeseineen oli pääministeri Humfried von Stier-Gockelspuchin silmissä niin groteski näky, ettei hän halunnut todistaa mokomaa enää sekuntiakaan, vaan poistui paikalta asiaankuuluvan kumarruksen ja saappaiden yhteenkopautuksen saattelemana. |
![]() |
|
| 1 user reading this topic (1 Guest and 0 Anonymous) | |
| « Previous Topic · Valtiot · Next Topic » |





![]](http://z3.ifrm.com/static/1/pip_r.png)












)



4:47 PM Jul 11