|
Ganiarin jainalainen kansantasavalta; pasifismia, kommunismia ja moralismia
|
|
Topic Started: 23/06/2015 - 02:35 pm (889 Views)
|
|
Meridia
|
23/06/2015 - 02:35 pm
Post #1
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Ganiarin jainalainen kansantasavalta Jainistische Volksrepublik Ganiar गाम्बिया के जैन पीपुल्स रिपब्लिक
 Ganiarin epävirallisena vaakunana toimiva jainalainen tunnus
Valtiomuoto: jainalainen teokratia, kansantasavalta Valtionpäämies: Presidentti Girisha Shirke Pääkaupunki: Kannur (1,823,000 as.)
Muita merkittäviä kaupunkeja: Bagnan (921,000 as.) Nokha (595,000 as.) Chaibasa (320,000 as.) Saragaon (101,000 as.)
Naapurit/lähivaltiot: Arvidistan, Hanguk, Uusi Córdoba, Abampofu Väkiluku: 12,550,000 Kielet: Viralliset: saksa ja ganiari (hindi); lisäksi useita kymmeniä vähemmistökieliä, joista merkittävimpiä korea, ranska, bengali, tamili, urdu Väestö: indoeurooppalaisia arjalaisia 77%, korealaisia 19%, eurooppalaisia 2%, muita 2% Uskonnot: jainalaisia 73%, buddhalaisia 11%, hindulaisia 6%, kristittyjä 4%, muslimeja 4%, muita 2%
Ganiar lyhyesti
Ganiar on jainalaismunkiston ja kommunistisen puolueen yhdessä hallitsema valtionideologiana jainalaista sosialismia (joka vapaussankarin mukaan tunnetaan chandaismina) harjoittava valtio. Chandaismin opeissa korostuu pasifismi, kommunistinen suunnitelmatalous, yksityisomaisuuden vastustus, askeettisen elämäntavan arvostus ja ekologisuus.
Ganiarin kulttuuri on intialainen ja jainalainen Alpiasta ja Hangukista tulleilla vaikutteilla sävytettynä. Jainalaisuus oppeineen määrittelee koko yhteiskunnan toimintaa. Puhutuin kieli on ganiarin kieli, mutta keskushallinnon virallisena kielenä toimii siirtomaaisäntien tuoma saksa. Myös pienempien paikalliskielten asema on merkittävä.
Talouden suhteen Ganiar on teollistumaton maatalousyhteiskunta ja elintaso on suurimmassa osassa maata matala. Niin yksittäisten ihmisten kuin koko valtionkin talous on tiukasti valtiojohdon kontrolloima eikä yksityisiä yrityksiä ole.
Ganiarilla ei ole asevoimia. Järjestyksenvalvonnasta ja rajavalvonnasta vastaa määrällisesti pieni ja käytännössä aseistamaton kansanmiliisi. Maan syrjäseuduilla toimii jainalaista hallintoa vastustavia uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen sissiliikkeitä.
Edited by Meridia, 23/06/2015 - 04:58 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Meridia
|
23/06/2015 - 02:36 pm
Post #2
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Maantiede
Alueet  Maa on jaettu viiteen alueeseen, jotka ovat Länsi-Jodpur, Itä-Jodpur, Ambarbet, Sindari ja Karanjia. Alueet jakautuvat piirikuntiin, joita Ganiarissa on yhteensä 35. Piirikunnat jaetaan edelleen kuntiin ja kaupunkeihin, jotka ovat suurimmassa osassa maata pienimpiä hallinnollisia yksiköitä. Suurimmat kaupungit tosin jaetaan vielä kaupunginosiin, joilla on pieniä itsehallinnollisia tehtäviä ja toisaalta osalla maaseudun kylistä on myös omaa kylätason hallintoa. Länsi-JodpurPääkaupunki: Kannur (1,823,000 as.) Väkiluku: 5,025,000 1: Lailunga 2: Hati 3: Raigarh 4: Malkhurda 5: Bileimunda 6: Bhikampali Länsi-Jodpur on siirtomaa-aikana ensimmäisenä alpialaisten miehittämä alue. Se on Ganiarin tiheiten asutettu alue ja myös pääkaupunki Kannur sijaitsee Länsi-Jodpurissa. Alue ja etenkin sen keskuskaupunki Kannur ovat myös koko Ganiarin taloudellisen ja poliittisen elämän keskus. Kannur on Ganiarin ainoa kaupunki jossa on huomattava määrä teollisuutta ja alue on myös ainoa kattavasti sähköistetty alue Ganiarissa, kiitos Abampofusta saatavan edullisen sähkön. Teollistuminen on luonut myös tarpeen koulutetulle väestölle ja Kannurissa sijaitseekin Ganiarin ainoa edes jollain tasolla kansainvälistä vertailua kestävä yliopisto. Muihin alueisiin verrattuna suuri vauraus, kontaktit ulkomaailmaan ja korkea elintaso ovat johtaneet jainalaisten arvostaman askeettisen elämäntavan katoamiseen Länsi-Jodpurista. Uskonnollinen eliitti pitääkin Kannurin maallistunutta kulttuuria rappiollisena ja pyrkii kaikin keinoin estämään sen leviämistä maan muihin osiin. Itä-JodpurPääkaupunki: Chaibasa (320,000 as.) Väkiluku: 2,477,000 7: Arjuni 8: Desaiganj 9: Bori 10: Umred 11: Chimur 12: Kurkheda 13: Chicholi Länsi-Jodpurista itään siirryttäessä asutus harvenee ja yleinen varallisuustaso ja infrastruktuurin taso laskee. Itä-Jodpur onkin jo selkeästi maaseutumaista aluetta, jossa sähköverkko kattaa vain alueen läntisimmät osat. Itä-Jodpur on toisaalta Ganiarin merkittävintä maanviljelyaluetta ja se tuottaa huomattavan osan myös koko muun valtion tarvitsemasta viljasta. Alueelta on tiestön heikosta kunnosta huolimatta verrattain hyvät yhteydet Länsi-Jodpurin alueeseen, ja tämä on mahdollistanut sen, että alueelle on kehittynyt kohtalaisen teollinen ja tuottava maatalous. AmbarbetPääkaupunki: Saragaon (101,000 as.) Väkiluku: 1,948,000 14: Undangaon 15: Nagardeola 16: Bhadgaon 22: Nandgaon 23: Chikhli 24: Patur 25: Barsi Manju 26: Washim 27: Pusad 28: Risod 29: Bhatkuli Abmarbet on Ganiarin alueista syrjäisin ja kehittymättömin. Alueen tiestön ja muun infrastruktuurin, koulutuksen, terveydenhuollon, palveluiden ja lähes kaiken taso on erittäin heikko. Lähes koko alueen väestö työskentelee maanviljelyksen parissa. Nälänhätää tai muuta suurta humanitääristä kriisiä alueella ei ole, mutta olot ovat kehittymättömät ja paikon lähes keskiaikaiset. Ambarbetin alueen pääkaupunki Saragaon on vanha jainalaisuuden keskus ja sen suuret luostarialueet toimivat jainalaisille eräänlaisena uskonnollisena pääkaupunkina. Länsimainen rappio ja maallistunut kulttuuri eivät ole vielä levinneet Ambarbetiin ja alue on muutenkin uskonnollisen Ganiarin ehdottomasti uskonnollisinta aluetta. SindariPääkaupunki: Nokha (595,000 as.) Väkiluku: 3,100,000 17: Sara 18: Sampar 19: Bajana 20: Dhanki 21: Kharaghoda Sindari ja sen pohjoisosien halki kulkeva Khapa-joki ovat Ganiarin vanhinta asutusaluetta. Alueella on värikäs historia Khapa-kulttuurin synnyinsijana ja myöhemmin islaminuskon levittyä alueelle ganiarilaisten sulttaanikuntien keskusalueena. Vaikka valtaosa muslimiväestöstä pakeni itsenäistymisen jälkeen Arvidistaniin, on islaminuskolla edelleen merkittävä jalansija Sindarin alueella. Alueella sijaitsee suunnaton määrä arvokasta kulttuuriperintöä. Sindari on selvästi syrjäistä Ambarbetiä kehittyneempi ja suurimmat asutuskeskukset ovat sähköverkon alueella. Toisaalta teollisuus on varsin vähäistä ja suurin osa väestöstä työskentelee maatalouden parissa. KaranjiaPääkaupunki: Bagnan (921,000 as.) Väkiluku: 3,392,000 30: Udaynarajanyer 31: Haroa 32: Puncha 33: Binpur 34: Basanti 35: Bisoi Karanijan alue on historiansa aikana ollut erityisesti Hangukin ja buddhalaisen kulttuurin vaikutuspiirin alla. Suurin osa Ganiarin buddhalais- ja korealaisväestöstä asuukin edelleen Karanjian alueella. Bagnan on maan toiseksi suurin kaupunki ja Hangukin valtakaudella se toimi myös Ganiarin hallinnollisena keskuksena. Hangukin valtakaudella Bagnan ja Karanijan länsiosat myös teollistuivat ja kaupunki onkin Kannurin ohella ainoita Ganiarin teollisuuskaupunkeja. Alueen länsiosat ovat verrattain hyvätuloisia ja kehittyneitä, mutta itään siirryttäessä infrastruktuurin taso laskee nopeasti Ambarbetin tasolle.
Ilmasto ja luonto  Ganiar sijaitsee Etelä-Vardariassa Jodpurin niemimaalla ja siitä pohjoiseen sijaitsevilla alueilla. Maa on varsin alavaa ja tasaista Ambarbetin keskiylänköä ja aivan maan pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Ilmastoltaan käytännössä koko Ganiar kuuluu trooppiseen sademetsävyöhykkeeseen. Luonto on pääosin erinomaisesti säilynyt, kiitos kaikkea elävää arvostavan jainalaisen kulttuurin ja kehittymättömän yhteiskunnan, joka ei edes teknisesti olisi kykenevä tuottamaan merkittävää tuhoa alueen luonnolle. Ganiarin sademetsissä elää useita harvinaisia ja muualla uhanalaisia eliölajeja. Suuria alueita etenkin Ambarbetin syrjäseuduilla on rauhoitettu luonnonpuistoiksi.
Edited by Meridia, 30/06/2015 - 12:35 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Meridia
|
23/06/2015 - 02:36 pm
Post #3
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Politiikka
Politiikka lyhyesti Kansankokouksen kokoustalo KannurissaGaniarin politiikkaa ohjailee kommunistinen puolue, joka on kuitenkin riippuvainen jainalaisen munkiston takaamasta kansan tuesta. Näin ollen kaikkia de jure valtaelimiä kontrolloiva kommunistinen puolue joutuu kuuntelemaan aktiivisesti korkeimman munkiston mielipiteitä ajankohtaisista kysymyksistä. Valtionpäämiehenä toimii presidentti, jonka todelliset valtaoikeudet ovat kuitenkin mitättömät ja jonka titteli on yksinomaan seremoniallinen. Valtaa ei ole keskitetty yhdelle henkilölle, vaan kommunistisen puolueen valtaeliitin jäsenet hoitavat yhdessä Ganiarin hallinnollisia tehtäviä. Paikallistasolla kunnallis- ja kylähallinnoilla on merkittävä autonomia ja näkyvä rooli tavallisen ihmisen elämässä. Lainsäädäntöelimenä toimii kansankokous, joka ei nimestään huolimatta ole kansalaisten vaan kansalaisten välillisesti valitsemien paikallispäättäjien nimeämä. Lähtökohtaisesti yhteiskunta ei rajoita kansalaistensa elämää mielivaltaisesti tai brutaalisti, kuten monissa yksipuoluevaltioissa on tapana. Toisaalta jainalainen lainsäädäntö asettaa tiettyjä rajoituksia ja muutamana esimerkkinä uskonnon sanelemasta lainsäädännöstä mainittakoon kieltolaki, ankarat rajoitukset ehkäisyvälineiden saatavuuteen, äärimmäisen tiukka aselainsäädäntö ja lukuisia rajoituksia lihakarjan kasvatukseen.
Päättäjien valinta Kansalainen äänestyspisteellä vuoden 2010 kuntavaaleissaValtaelinten valinnan pohjana toimii viiden vuoden välein toimitettavat kunnallistason vaalit, joissa kaikki yli 17-vuotiaat miehet voivat äänestää. Näissä vaaleissa valitaan kunnanjohtaja, joka toimii tärkeimpänä paikallistason päätöksentekijänä ja jonka nimeämien virkamiesten vastuulla on esimerkiksi kunnan julkisten palveluiden järjestäminen ja valvonta. Saman piirikunnan kunnanjohtajat äänestävät tämän jälkeen piirikunnanjohtajan, joka vastaavasti johtaa piirikuntatason politiikkaa. Piirikunnanjohtajat vuorostaan nimeävät itselleen piirikunnanhallituksen ja äänestävät yhdessä kunnanjohtajien kanssa alueensa aluejohtajan. Aluejohtaja hoitaa aluetason politiikkaa. Tämä tehtävä on tosin lähinnä seremoniallinen, sillä yksittäisen henkilön on edes nimeämänsä hallituksen avustuksella hankala koordinoida kokonaisen alueen toimintaa. Aluetason politiikka onkin melko pitkälti vakituisten aluehallinnon virkamiesten säätelemää. Aluejohtajat yhdessä piirikunnanjohtajien kanssa taas valitsevat Ganiarin presidentin, joka toimii seremoniallisena valtionpäämiehenä. Presidentti myös lain mukaan nimeää Ganiarin ministeriöitä johtavat ministerit, käytännössä ministerivalinnat ovat kuitenkin kommunistisen puolueen puoluejohdon käsissä. Ganiarilla on myös lainsäädäntöelin, kansankokous. 122-jäsenisen kansankokouksen edustajia ei valita vapailla vaaleilla, vaan heitä nimeävät piirikunnanjohtajat, aluejohtajat ja presidentti. Piirikunnanjohtajat nimeävät piirinsä koosta riippuen 1-3 edustajaa, aluejohtajat 7-10 edustajaa ja presidentti 20 edustajaa. Ainoat vaalit, joissa kansalaisilla on äänioikeus ovat siis kuntavaalit, jotka toimivat samalla ikään kuin valitsijamiesvaaleina kaikille muille valinnoille. Kaikissa valinnoissa ehdokkaita saavat asettaa vain poliittiset puolueet, joista ainoa on Ganiarin kommunistinen puolue. Kommunistinen puolue kuitenkin voi asettaa ehdokkaita halutessaan myös puolueen ulkopuolelta, ja etenkin alemman tason vaaleissa on tavallista, että hallinto antaa muutamalle maltilliseksi todetulle oppositiopoliitikolle mahdollisuuden osallistua vaaleihin ylläpitäen näin ainakin näennäistä demokratiaa.
Kommunistinen puolue Puoluetapahtumat keräävät runsaasti yleisöäKommunistinen puolue on Ganiarin todellinen vallankäyttäjä. Puolue voi ehdokasasettelun kautta täysin vapaasti säädellä sitä, keiden yleensä on mahdollista osallistua edes paikallispolitiikkaan. Puolueen jäsenmäärä on noin 420 000 jäsentä. Paikallistasolla puolueen kunnallisosasto nimeää kunnanjohtajaehdokkaat ja kykenee siis valvomaan tätä kautta käytännössä vapaasti paikallispolitiikkaa. Samaan tapaan piirikunnanjohtajaehdokkaat nimeää puolueen piiritason järjestöt. Puolueen valtiotason politiikasta päättää viiden vuoden välein järjestettävä puoluekokous, jossa kunnallis- ja piiriosastojen nimeämät edustajat valitsevat Kommunistisen puolueen pääsihteerin ja nimeävät muut puoluehallituksen jäsenet. Pääsihteeri ja häntä avustava puoluehallitus ovat Ganiarin merkittävimmät poliittiset päättäjät, joilla on mittavat valtaoikeudet niin puolueen kuin valtionkin toiminnassa. Esimerkiksi ministeriöt tavallisesti kunnioittavat päätöksissään pääsihteerin tekemiä linjauksia. Toisaalta pääsihteeri on riippuvainen puoluekokouksen linjauksista ja täysin epäpätevän tai puolueen edun vastaisesti toimivan pääsihteerin tai puoluehallituksen erottamiseksi voidaan järjestää jopa ylimääräisiä puoluekokouksia.
Jainalainen munkisto ja politiikka Kaikki omistaminen on hengellisen kehityksen este - myös vaatteiden omistaminenJainalainen munkisto koostuu uskonnon asettamiin tiukkoihin sääntöihin sitoutuneista uskonoppineista, jotka elävät äärimmäisen askeettista ja kurinalaista elämää. Munkistoa ja heidän mielipiteitään arvostetaan suuresti tavallisen kansan keskuudessa, ja myös suurin osa korkeimmastakin Kommunistisen puolueen puoluejohdosta on hurskaita jainalaisia ja siten alttiita noudattamaan päätöksissään munkiston linjauksia. Korkea-arvoisimpia munkkeja kutsutaan nimella Acharya. Tämänhetkinen uskonnollinen johtaja on Acharaya Pujyapada. Acharaya yhdessä muun korkeimman munkiston kanssa käsittelee aktiivisesti Ganiarin politiikan "suuria linjoja" koskevia kysymyksiä ja antaa valtiojohdolle ohjeistuksia siitä, miten olisi uskonnon kannalta suotavaa toimia. Tavallisesti puolue ottaa nämä pyynnöt huomioon. Pienemmissä kysymyksissä munkiston sanaa ei aina täydellisesti noudateta, mutta tämä harvemmin johtaa välirikkoon poliitikkojen ja uskonoppineiden välillä. Merkittävien välirikkojen ilmetessä munkisto on historian aikana useasti vedonnut kansaan, jotta se aloittaisi väkivallattoman vastarinnan harhaoppista hallintoa vastaan. Tämä johtaa tavallisesti massiivisiin mielenosoituksiin, lakkoihin ja ääritapauksissa mediahuomiota kerääviin polttoitsemurhiin. Lopputuloksena on tavallisesti poliitikkojen ainakin osittainen taipuminen munkiston tahtoon.
Henkilöitä Presidentti Girisha Shirke Vuonna 2011 virkaansa valittu Shirke on ollut uransa aikana kaikin puolin huomaamaton poliitikko. Joka tapauksessa, hän on osoittautunut kunnolliseksi jainalaiseksi, ideologisesti puhtaaksi chandalaiseksi ja kaikin puolin harmittomaksi ja sympaattiseksi poliitikoksi. Tämän lisäksi hänellä on ollut tarpeeksi ahkeruutta ja kunnianhimoa poliittisella uralla etenemiseen. Niinpä hän oli varsin luonnollinen valinta presidentin virkaan. Shirke on hoitanut presidenttikautensa kaikin puolin moitteettomasti ja harmeja aiheuttamatta, joten hänet valittaneen jatkokaudelle vuoden 2016 presidentinvaalissa. Kommunistisen puolueen pääsihteeri Nara Vasa Pääsihteeri Vasa on tehnyt pitkän järjestöuran puolueessa. Terävän älynsä, tietynlaisen pragmaattisuuden, joustavan moraalin ja sopivasti ajoitettujen petosten ja liittojen avulla hän on kohonnut nyt puolueen ja koko valtion huippuvirkaan. Pääsihteeri pitää koko puoluehallitusta varsin tehokkaasti näpeissään ja saa yleensä ottaen halutessaan tahtonsa läpi. Hän on uskonnollinen ihminen vain, koska myönteisen julkisuuskuvan säilyttäminen sitä vaatii. Ganiaria koskevissa päätöksissä hän pyrkii kommunistisen puolueen vallan säilyttämiseen, Ganiarin koskemattomuuden turvaamiseen, maan teollistamiseen ja muiden kommunistimaiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiseen. Tämän lisäksi hän pyrkii pitämään itseään ja omaa lähipiiriään vallan kahvassa kiinni. Vasan hyvin tuntevat epäilevät, että hänen suurena haaveenaan olisi vapaussankari Vadin Chandan ympärille syntyneen liikkeen kaltaisen henkilökultin luominen itsensä ympärille. Acharaya Pujyapada Acharaya Pujyapada, kuten kaikki muutkin jainalaismunkit, on erittäin oppinut ja sivistynyt mies joka on omistanut elämänsä jainalaisen opin mukaiseen elämään ja jainalaisuuden oppien yhä syvempään ymmärtämiseen. Acharaya Pujyapada on ollut munkkijohtajaksi poikkeuksellisen aktiivinen poliittisissa kannanotoissaan. Hän on tuonut esille jainalaista näkemystään rauhan ja kaiken elämän kunniottamisesta niin Ganiarin sisäpolitiikassa kuin ulkopoliittisistenkin selkkausten yhteydessä. Tämä on närkästyttänyt etenkin pääsihteeri Vasan hallintoa, mutta satunnaisesti myös ulkomaisia päättäjiä jotka ovat joutuneet korkeamoraalisen Pujyapadan arvostelun kohteeksi.
Ministeriöt Presidentti: Girisha Shirke Varapresidentti: Saubhari Sing
Ulkoministeri: Ram Peri Sisä- ja turvallisuusministeri: Balarama Malhotra Talousministeri: Abhaya Birnale Kansanhuoltoministeri: Dinesh Kohli Työministeri: Hasin Narayanan Terveys- ja sosiaaliminsteri: Tausiq Parikh Koulutus- ja tiedeministeri: Vibishana Koshy Liikenneministeri: Bhagwandas Persaud
Edited by Meridia, 24/06/2015 - 08:55 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Meridia
|
23/06/2015 - 04:52 pm
Post #4
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Talous
Talous lyhyesti Maatalous, etenkin riisinviljely, on Ganiarin talouden perustaGaniarin talous on sosialistinen suunnitelmatalous. Yksityisyrittäjyys on kielletty tuotantovälineiden ja yleensäkin kaiken taloudellisen elämän pimeää kauppaa lukuunottamatta ollessa täydellisesti valtion kontrollissa. Valtiontalouden suuria linjoja ja kehitystä säädellään talousministeriön taloussuunnitteluviraston laatimilla ja presidentin ja kansankokouksen hyväksymillä kymmenvuotissuunnitelmilla. Kymmenvuotissuunnitelmat määrittelevät talouden yleisiä suuntaviivoja, tavoitteita ja konkreettisia keinoja niiden saavuttamiseksi. Kymmenvuotissuunnitelmien ja yleensäkin taloussuunnittelun tavoitteita ohjaa Ganiarin chadaistinen valtionideologia, joka pyrkii teollistumisen ja talouskasvun sijaan ylläpitämään vallitsevaa tilannetta, jossa Ganiar on kehittymätön ja "länsimaalaistumaton" jainalainen maatalousvaltio. Toisaalta taloussuunnittelu pyrkii myös takaamaan tarpeeksi suuren ruuantuotannon ja -jakelun, jotta väestö ei joudu näkemään nälkää tai elämään suoranaisessa puutteessa. Näissä tavoitteissa Ganiar on onnistunut verrattain hyvin Mitä ulkomaankauppaan tulee, pyrkii Ganiar parhaansa mukaan omavaraisuuteen. Kannurin ja Bagnanin pienimuotoinen teollisuus tuottaa riittävästi maatalouskoneita, kuluttajatavaroita ja muita teollisuustuotteita Ganiarin omiin vähäisiin tarpeisiin. Energiaa teollisuus saa Kannurissa naapurimaa Abampofusta, Bagnanin teollisuus toimii Hangukin aikanaan rakennuttamien hiilivoimaloiden voimalla. Jainalaiseliitti tosin haluaisi eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kulutus ei ole vapaata. Valtiovalta säätelee tarkasti millaisia tuotteita ja millaisilla hinnoilla julkisissa myymälöissä on myytävänä. Niukasti tarjolla oleva tavara on säännöstelyn alla. Rahan luonne on erilainen kuin länsimaissa ja Ganiarin rupian käyttötarkoitus muistuttaa enemmän annoslippua kuin tavallista vapaasti käytettävää rahayksikköä. Vain kansalaiset saavat käyttää Ganiarin rupiaa ja ulkomaalaisille turisteille vaihdetaan "muunnettavaa rupiaa" jota he voivat käyttää turisteille suunnatuissa liikkeissä. Ulkomaanvaluuttojen käyttö, luvaton hankkiminen ja maahantuominen on laitonta. Jokaisen vähintään 14-vuotta täyttäneen koulut suorittaneen tulee ilmoittautua työministeriön työvoimalistoille, jonka jälkeen työministeriön paikallisvirkailija määrää heidät mahdollisimman hyvin kyseisen kansalaisen osaamista vastaavaan tehtävään. Työttömyyttä ei Ganiarissa juurikaan ole. "Työsuhde-etuna" valtio tarjoaa jokaiselle kansalaiselleen maksutta asunnon, tietyn määrän ruokaa ja muita arkielämässä tarvittavia välttämättömyyksiä.
Taloussuunnittelu Taloussuunnitelman sisällöstä ei aina olla yksimielisiäGaniarin taloussuunnittelun perustana toimii talousministeriön alaisen suunnitteluviraston kymmenvuotissuunnitelmat. Kymmenvuotissuunnitelmat ovat mittavia asiakirjoja, joissa linjataan talouskehityksen tavoitteet seuraavan kymmenen vuoden ajaksi ja määrätään konkreettisista toimista näiden tavoitteiden ja taloudellisen vakauden saavuttamiseksi. Chandaismin vuoksi taloussuunnittelussa arvostetaan vakaata ja varsin muuttumatonta taloustilannetta, joka turvaa kansalaisten perustarpeet, mutta ei toisaalta uhkaa maan kulttuurin altistumista elintason nousulle ja siitä seuraaville länsimaisille vaikutteille. Yleisesti ottaen kymmenvuotissuunnitelmien tavoitteisiin on päästy. Taloussuunnitteluvirasto tekee talousministeriön lisäksi mittavaa yhteistyötä kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden jakelusta vastaavan kansanhuoltoministeriön, työvoiman sijoittelusta vastaavan työministeriön ja väestön koulutusta ohjailevan opetus- ja tiedeministeriön kanssa. Näiden ministeriöiden keräämä tilastotieto tarjoaa taloussuunnitteluvirastolle mahdollisuuden arvioida jatkuvasti kymmenvuotissuunnitelman toteutumista ja tarvittaessa muuttaa suunnitelman sisältöä. Kymmenvuotissuunnitelma, kuten myös kaikki siihen tehtävät muutokset on hyväksyttävä presidentin ja kansankokouksen toimesta ennen niiden voimaanastumista. Voimaanastumisen jälkeen suunnitelmat ovat sitovia ja talousasioiden kanssa tekemisissä olevien ministeriöiden tulee ottaa suunnitelma huomioon kaikessa päätöksenteossaan.
Talous ja kansalaiset Kansalaiset noutamassa kansanhuoltoministeriön jakelupisteestä heille kuuluvaa riisiannostaOppivelvollisuuden suorittaneet ja koulunsa suorittaneet yli 14-vuotiaat kansalaiset ilmoittautuvat työministeriön paikallisviranomaisille, jotka määräävät heille heidän osaamistaan mahdollisimman hyvin vastaavan työpaikan. Työpaikasta ei voi kieltäytyä ilman vahvoja perusteita, kuten terveydellistä estettä. Korruptiota esiintyy jonkin verran; työministeriön virkailijoilta on monesti mahdollista pyytää mieluisaa työpaikkaa kohtuullista korvausta vastaan. Työpäivien pituutta, työturvallisuutta ja useita muita työntekijän oikeuksia on turvattu lailla ja näitä asioita myös tarkasti valvotaan ainakin suurimmissa kaupungeissa. Syrjäseuduilla työntekijän oikeuksien toteutuminen on paljolti kiinni paikallisviranomaisten kiinnostuksesta hyvien työolojen tarkkailuun. Tuotantovälineet ja maa ovat yhteisomistuksessa ja yksityisyrittäjyys on mahdotonta. Myös tuotettu tavara, kuten maatyöläisten keräämä riisi kuuluu yhteisomistuksen piiriin, kansanhuoltoministeriön paikallisviranomaiset huolehtivat tuotettujen tavaroiden ja tuotteiden jakamisesta eteenpäin. Yhteisomisteisten tavaroiden ohella on kuitenkin myös paljon yksityisomaisuutta, joka ei kuitenkaan ole vapaasti saatavilla. Valtio päättää millaista yksityisomaisuutta kansalaiset tarvitsevat ja voivat saada haltuunsa. Henkilö saa työpaikan ohella kansanhuoltoministeriöltä yleensä esimerkiksi ilmaisen asunnon kohtuullisen etäisyyden päästä työpaikastaan, päivittäisen annoksen riisiä ja muita elintarvikkeita, uusia vaatteita vanhojen kuluessa, sähkön ja veden, mikäli asunto sijaitsee sähkö- ja vesiverkon alueella sekä mahdollisesti muita tavaroita ja kulutustarpeita, esimerkiksi ajoneuvon ja polttoainetta mikäli työmatka on kohtuuttoman pitkä tai lamppuöljyä, mikäli hänelle on suotu oikeus öljylampun omistamiseen. Älymystö sekä poliittinen johto, jotka tarvitsevat työnteossaan ja arjessaan erikoisempia asioita kuten edustuspukua, kirjoituskonetta, matkapuhelinta tai televisiota ovat oikeutettuja myös saamaan nämä asiat ilmaiseksi kansanhuoltominsiteriöltä.
Edited by Meridia, 24/06/2015 - 08:47 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Meridia
|
23/06/2015 - 10:21 pm
Post #5
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Kulttuuri
Historia Esihistoria Khapa-joen läheisyydessä sijaitseva Barhata on maailman vanhimpia merkkejä kaupunkimaisesta asumisesta.Etelä-Vardaria on yksi ihmiskunnan historian varhaisimmin asutetuista alueista. Ensimmäiset merkit ihmislajin leviämisestä alueelle ovat jo paleoliittiselta kaudelta, kalliomaalauksia on löydetty yli 40,000 vuoden takaa, maanviljely levisi Ganiarin luoteisosissa kulkevan Khapa-joen alueelle lännestä noin 10,000 vuotta sitten ja varhaisimmat löydetyt saviastiat ovat 7,000 vuoden ikäisiä. Tänä aikana tapahtunut kehitys oli vahvasti keskittynyt nimen omaan Khapa-joen ympäristöön. Ajanjaksoa kutsutaan myös Esikhapalaiseksi kulttuuriksi, ja sitä leimaa pysyvien asuinyhteisöjen kehittyminen ja kasvaminen, maanviljelyn leviäminen sekä sotien yleistyminen. Asutus maan muissa osissa oli vielä kehittymätöntä ja vähäistä. Khapa-kulttuuri Taiteilijan näkemys Khadain muinaisesta kaupungistaEsi-Khapalaisen kulttuurin ja lännestä levinneiden vaikutteiden seurauksena Khapa-joen alueelle syntyneet kyläyhteisöt ja niiden yhteiskuntajärjestys hijalleen vakiintuivat ja kehittyivät ensimmäisiksi varsinaisiksi kaupungeiksi ja kaupunkivaltioiksi. Selkeää aikarajaa esikhapalaisen ja khapa-kulttuurin välille ei voida vetää, mutta siirtymä kehittyneeseen kaupunkijärjestelmään oli tapahtunut noin vuoden 2500 eaa tienoilla. Khapa-kulttuurin aikana alueella syntyi kirjoitusjärjestelmä, yhteiskuntien luokkajako vakiintui, arkkitehtuuri sekä kuvataide kehittyivät ja alueen uskonto yhtenäistyi ja siitä alkoi kehittyä dharmalaisten uskontojen (jainalaisuus, budhalaisuus, hindulaisuus) edeltäjä. Aikaansa nähden kehittynyt sivilisaatio romahti noin vuonna 1800 eaa indoarjalaisten kansojen levittäytyessä nopeasti ja luultavasti väkivaltaisesti alueelle. Veda-kausi Saikhetan vanha jainalaistemppeliVeda-kausi alkoi vuonna 1500 eaa ja se on saanut nimensä alueelle asettuneiden indoarjalaisten kansojen Veda-eepoksesta. Kaudelle ominaista on lännestä saapuneiden arjalaisten kulttuurin sulautuminen paikalliseen kulttuuriin. Veda-kauden alussa Ganiarin alueelle kehittyi ensimmäiset suuremmat valtakunnat. Toinen merkittävä yhteiskunnallinen muutos oli pitkään säilyneen ja uskontoon sidotun kastijärjestelmän syntyminen. Tänä ajanjaksona syntynyttä Veda-uskontoa voidaan pitää hindulaisuuden suorana edeltäjänä. Muutenkin uskonnollinen kehitys oli ajanjaksolla merkittävää. Vuosina 599–527 eaa. eläneen Mahaviran opit loivat pohjan jainalaisuuden syntymiselle. Noin vuosina 560-460 eaa. Ganiarin pohjoisosissa elänyt Siddharta Gautama taas toimi buddhalaisuuden alullepanijana. Muwar-valtakunta ja jainalaisuuden nousu Kuningas Chandrakaa esittävä patsasVeda-kaudella vaikuttaneista kuningaskunnista huomattavin oli maan pohjoisosista lähtöisin olevan Muwar-dynastian perustama valtakunta. Vuonna 320 eaa. vain vajaata puolta nykyisestä Ganiarin alueesta hallinnut Muwar laajeni nopeasti ja agressiivisesti onnistuen yhdistämään lähes koko nykyisen Ganiarin aikutusvaltansa alle vuoteen 270 eaa. mennessä. Tunnetuin ja merkittävin Muwarin hallitsijoista on kuningas Chandraka, joka hallitsi vuosina 268-232 eaa. Chandrakan astuessa valtaan valtakunta oli jo suurimmillaan ja hänen valtakautensa keskittyi yhteiskunnallisten uudistusten tekemiseen ja valtarakenteen vakiinnuttamiseen. Mikä tärkeintä, Chandraka oli jainalaisuuden merkittävä tukija ja hänen valtakaudellaan yhteiskunnallista eliittiä alettiin aktiivisesti käännyttää jainalaisuuteen. Pasifistinen uskonto näkyi myös rauhanomaisessa hallitustavassa. Chandrakan seuraajat eiät kyenneet pitämään suurikokoista, hajanaista ja uskonnoiltaan ja kansallisuusiltaan monimuotoista valtiota kasassa ja Muwar-valtakunta hajosi lopullisesti vuonna 185 eaa Muwarin viimeisen hallitsijan, Pusryan menettäessä valtansa vallankaappauksessa. Jainalaisuus kuitenkin oli jo vakiinnuttanut asemansa alueen suurimpana uskontona. Keskiaikaiset kuningaskunnat Länsi Ganiarin vanhat moskeijat ovat peräisin keskiajaltaMuwarin hajottua Ganiarin aluetta hallitsivat taas lukuisat pienemmät kuningaskunnat. Suurin osa etenkin maan keskiosissa sijaitsevista kuningaskunnista kuitenkin säilyi uskonnoltaan jainalaisina ja näiden valtakuntien alueilla jainalaisen uskon merkitys jopa kasvoi entisestään. Idässä vaikutti samaan aikaan lukuisia etupäässä buddhalaisia kuningaskuntia, jotka olivat läheisessä kanssakäymisessä ja toisaalta toistuvissa sodissa Hangukilaisten valtioiden kanssa. Myös hindulaisuus säilytti paikkansa uskontokentässä, joskin sen rooli pysyi huomattavsti jainalaisuutta pienempänä. Läntiset kuningaskunnat taas kävivät kauppaa nykyisen Arvidistanin, Kemetin ja Latiuminkin alueen kansojen kanssa ottaen kulttuurinsa vaikutteita näiden alueiden kulttuureista. Islaminuskon syntyessä levisi se nykyisen Arvidistanin suunnalta myös Ganiarin luoteisosiin ja alueelle perustettiin muutamia vaikutusaltaisiakin sulttaanikuntia. Keskiajalla Ganiarin halki kulki "silkkitie", jonka kautta Hangukilainen kauppatavara pääsi kulkemaan ennen Hangukin sulkeutumista "eurooppaan". Kauppareittien varrella sijaitsevat ganiarilaiset kuningaskunnat vaurastuivat suuresti tämän kaupankäynnin kautta. Keskiajalla alueelle ei kuitenkaan syntynyt suuria koko Ganiarin aluetta hallitsevia valtakuntia, vaan pienehköt kuningas- ja sulttaanikunnat hallitsivat aluetta aina Alppialaisten siirtomaaisäntien saapumiseen asti. Alpialainen siirtomaa-aika Alpialaisnainen nauttii ganiaralaispalelijoidensa hänelle suomasta avustaValerialainen tutkimusmatkailija löysi merireitin Ganiariin jo vuonna 1498. Suuri osa Latiumin ja Vardarian välillä tapahtuvasta kaupankäynnistä tehtiin kuitenkin pitkään tämänkin jälkeen maateitse. 1600-luvun alkupuolella Alpialaiset alkoivat perustamaan ensimmäisiä kauppa-asemia ja tukikohtia Ganiarin rannikolle. Kauppa-asemia levitettiin pian tämän jälkeen myös suurimpiin sisämaakaupunkeihin, joissa ne toimivat paikallisten hallitsijoiden suojeluksessa. Jainalaishallitsijat eivät juuri pyrkineet estämään Alpialaisten vaikutusvallan leviämistä. Sotaisammat hinduhallitsijat kuitenkin pyrkivät silloin tällöin aseellisestikin vastustamaan eurooppalaisia. Viimeinen merkittävä tämänkaltainen sota käytiin vuosina 1798-1801 Saikhedan kuningaskunnan noustessa vastarintaan siirtomaaisäntiä vastaan. Alpialaisten taloudellinen ja teknologinen ylivoima mahdollisti heitä vastustelevien kuninkaiden nopean kukistamisen ja Alpiaa vastustaneet alueet otettiin siirtomaaisäntien omaan kontrolliin tai jaettiin rauhanomaisille jainalaiskuninkaille. 1800-luvun puolessa välissä Alpia hallitsi jo liki koko nykyistä Ganiarin aluetta ja vähäiset syrjäseutuja hallinnoivat jainalaiskuningaskunnat olivat nekin pelkkiä Alpian vasallivaltioita. Hangukin valtakausi Alpialaissotilaita puolustusasemissa Alpian-Hangukin sodan aikana1800-luvun lopussa aiempaa heikompi Alpia alkoi siirtämään valtaa yhä enenevissä määrin paikallisväestölle. Tämä yhdistettynä Ganiarissa syntyneeseen kansallistunteeseen ja munkiston haluun perustaa oma itsenäinen jainalainen valtio johti siirtomaavallan heikkenemiseen ja sen voimakkaaseen vastustamiseen. Naapurin sotilasmahti Hanguk näki Alpian vaikeuksien suoman mahdollisuuden ja hyökkäsi varsin heikkojen alpialaisjoukkojen puolustamaan naapurimaahansa vuonna 1885. Sota päättyi vuonna 1887 koko Ganiarin ajauduttua Hangukin vallan alle. Uusi isäntämaa pyrki hyödyntämään valtaamansa Ganiaria parhaansa mukaan, mutta alueen varsin vähäiset luonnonvarat ja kehittymätön infrastruktuuri tekivät alueen ylläpidosta Hangukille etupäässä kallista ja vaivalloista. Kulttuurilliset vaikutukset Hangukin siirtomaa-ajasta jäivät vähäisiksi. Korean kielen asema maassa kuitenkin vahvistui ja alueelle muuttaneista/pakkomuutatetuista hangukilaisista syntyi korealaisvähemmistöjä ympäri maata. Hallintokielenä säilyi kuitenkin suurimmassa osassa maata edelleen alpialaisten siirtomaaisäntien tuoma saksa. Itsenäistyminen Vapaussankari Vadin ChandaHanguk näki varsin pian, että Ganiarin miehittäminen ei ollut kannattavaa. Jatkuvasti itsenäisyyden toivossa lakkoileva väestö yhdistettynä vähäisiin luonnonaroihin teki Ganiarista erityisen hankalan siirtomaan. 1940-luvun loppupuolella maassa alkoi vaikuttamaan jainalainen sosialistipoliitikko ja itsenäisyyshankkeen tukija Vadin Chanda. Karismaattinen Chanda keräsi itsensä ja ideoimansa "jainalaisen sosialismin" taakse suuren kansanliikkeen, joka alkoi mielenosoitusten ja suurten koko yhteiskuntaa koskevien yleislakkojen avulla horjuttamaan siirtomaaisännänä valtaa. Hanguk vastusti kansannousua aluksi aseellisesti. Koska jainalainen itsenäisyysliike ei aseellisiin keinoihin turvautunut, oli epäsuhta osapuolten välillä ilmeinen. Itsenäisyysponnistusten aikana mielenosoituksia hajotettiin välillä hyvinkin verisesti, mikä ennestään kasvatti paikallisten raivoa Hangukin hallintoa kohtaan. Hanguk ei hyötynyt enää juuri mitään takapajuisesta ja vihamielisesti isäntämaahan suhtautuvasta siirtomaastaan. Vuonna 1948 Hanguk lopulta taipuikin itsenäisyysvaatimuksiin. Itsenäisen Ganiarin ensimmäiseksi presidentiksi valittiin kommunistisen puolueen Chanda. Itsenäisyyden aika Kommunistisen puolueen paraati vuoden 2008 itsenäisyyspäivänäKommunistisen puolueen valta vakiintui varsin pian ja valtionideologiaksi muodostui "jainalainen sosialismi" eli tuttavallisemmin Chandaismi. Chanda menehtyi vuonna 1954 ja hänen jälkeen samanlaista henkilökulttia ei Ganiarin politiikassa ole nähty. Koska Ganiarin väestö on erittäin uskonnollista, on jainalaisen munkiston tuki hallitukselle välttämätöntä. Vuonna 1973 kommunistinen puolue yritti presidentti Vasuki Masihin johdolla irrottautua munkiston talutusnuorasta, mikä johti munkiston rajuihin vastalauseisiin, jainalaisen väestön lakkoiluun ja lopulta Masihin eroon. Tämän jälkeen puoluejohtoon on valittu vain hurskaiksi jainalaisiksi todettuja ja uskonnollista johtoa kunnioittavia henkilöitä. Chandaismi ei ideologiana tue yksityisomaisuutta tai omaisuutta yleensäkään, joten maa on tänäkin päivänä harvaan asuttu ja teollistumaton maatalousyhteiskunta.
Uskonto Saragaon kaupungissa sijaitseva jainalaistemppeli sisältäGaniarilaisista noin 3/4 on uskonnoltaan jainalaisia. Jainalaisuuden vaikutus yhteiskuntaan on kuitenkin huomattavasti suurempi ja jainalaiset tavat ovat muovautuneet niin tiiviiksi osaksi Ganiarin kulttuuria, että myös ei-jainalainen väestö on huomaamattaan omaksunut paljon jainalaisia arvoja ja asenteita. Muut merkittävimmät uskonnot ovat maan itäosissa buddhalaisuus, länsiosissa vaikuttava islam, ympäri maata levittäytyneet hindulaiset vähemmistöt ja etupäässä Länsi-Jodpurin alueella esiintyvä kristinusko. Jainalaisuus on uskontona periaatteessa ateistinen ja se ei usko luojajumalaan tai yleensäkään korkeampaan voimaan jonka puoleen ihmiset voisivat kääntyä. Jainalaisuuden korkeimpana tavoitteena on sielun puhdistaminen siihen jälleensyntymisten aikana kertyneestä karmasta, joka estää sielun hengellisen vapautumisen. Tähän pyritään esimerkiksi paastolla ja rajoitetulla ruokavaliolla, mieltymysten hallinnalla, vaatimattomuudella, uskonoppien opiskelulla ja mietiskelyllä. Suuri osa jainalaisväestöstä seuraa näitä ihanteita ainakin kohtuullisissa määrin ja lähes kaikki Ganiarilaisista ovat uskontonsa puolesta esimerkiksi kasvissyöjiä. Osa jainalaisista haluaa tavoitella kuitenkin laajempaa uskonnollista puhtautta ryhtyen munkeiksi. Jainalaisen munkin elämä on äärimmäisen kurinalaista ja sitä sanelee viisi "suurta lupausta": -älä tapa -älä valehtele -älä varasta -älä ryhdy seksuaalisuhteisiin -älä omista mitään Koska munkit eivät saa omistaa mitään, on heidän vaellettava ympäri maata ja elettävä almuilla. On sanomattakin selvää, että koko väestö ei voi alkaa elämään kulkureina ja esimerkiksi ryhtyä täyteen selibaattiin. Niinpä munkiksi pääsyä on rajattu ja oppilaiksi huolitaan vain tarpeeksi suurta hurskautta ja oppineisuutta osoittaneet henkilöt. Munkistolla on oma arvoasteikkonsa joka perustuu etenkin jainalaisen opin ymmärtämisen syvyyteen: kaikkein suurimmille oppineille suodaan acharayan arvo joka suo heille merkittävän arvostuksen ja vaikutusvallan niin jainalaisten keskuudessa kuin koko Ganiarilaisessa yhteiskunnassakin.
Juhlat Juhlakulkue Mahavir Jayantin aikanaJainalaiset juhlat ovat näkyvässä roolissa Ganiarin kulttuurissa ja suurin osa juhlapyhistä liittyy jainalaiseen uskontoon. Juhlien ajat määräytyvät kuukalenterin mukaan, joten niiden sijainti länsimaisessa gregoriaanisessa kalenterissa vaihtelee vuosittain Tärkein tapahtuma on Paryushana joka kestää noin 8 päivää ja jota vietetään elo- tai syyskuun aikana. Paryushanan aikana tavallinen väestö pyrkii puhdistumaan karmasta tavanomaista kurinalaisemmalla elämällä ja monet munkistoon kuulumattomat paastoavat ja noudattavat viittä suurta lupausta Paryushanan ajan. Mahavir Jayanti on jainalaisuuden perustajan, Mahaviran, syntymän kunniaksi vietetty juhlapyhä. Se sijoituu gregoriaanisessa kalenterissa maalis- tai huhtikuulle. Päivän kunniaksi Mahaviraa esittäviä patsaita kuljetetaan ulos temppeleistä juhlakulkueissa tai niille annetaan seremoniallisia "kylpyjä". Monet jainalaiset osallistuvat Mahavir Jayantin aikana tavalla tai toisella erilaiseen hyväntekeväisyystyöhön, esimerkiksi antamalla lahjoja vähäosaisille. Kolmas merkittävä uskonnollinen juhla on Diwali, jota vietetään Mahaviran nirvanan saavuttamisen kunniaksi, juhlan ajankohta on joko loka- tai marraskuussa. Diwalia juhlitaan varsin vaatimattomasti: jainalaiset pyrkivät sen aikana erityisen rauhalliseen ja muita kunnioittavaan elämään ja temppelit, kodit sekä julkiset rakennukset koristellaan lyhdyillä. Juhlaan voi liittyä myös paastoa ja uskonnollisten mantrojen tai laulujen laulamista. Jainalainen vuosi alkaa Diwalin jälkeisenä päivänä, joka tunnetaan nimellä Pratipada. Ei-uskonnollisista juhlista tärkein on itsenäisyyspäivä jota vietetään kesä- tai heinäkuun aikana. Itsenäisyyspäivä on kommunistisen puolueen pitkälti itselleen omima juhla, johon liittyy tavallisesti presidentin ja muun poliittisen johdon isänmaallisia puheita sekä Kommunistisen puolueen suurimmissa kaupungeissa järjestämiä kulkueita ja marsseja. Toinen tärkeä maallinen juhlapyhä on länsimaista lainattu vappu, joka sekin on selkeästi Kommunistisen puolueen juhla. Kuten itsenäisyyspäivään, myös vappuun liittyy poliittisia puheita ja marsseja. Vapun ajankohtaa ei poikkeuksellisesti katsota Ganiarin käyttämästä jainalaisesta kalenterista, vaan sitä vietetään aina gregoriaanisen kalenterin mukaan 1. toukokuuta.
Ruoka Turistiravintolan tarjoilema perinteikäs thali-ateriaJainalaisuuden edellyttämä kasvissyönti on tehnyt lihatuotteiden käytöstä Ganiarissa äärimmäisen harvinaista. Muu kuin jainalainen väestönosa saisi lihatuotteita käyttää, mutta kotimaista lihantuotantoa ei juurikaan ole, eikä ulkomailta lihatuotteita myöskään tuoda maahan. Riisi on ganiarilaisen keittiön perusta. Tämän lisäksi työväelle jaettava muona-annos sisältää esimerkiksi erilaisia papuja, muita alueen kasviksia - etenkin palkokasveja, kasviöljyä ja erilaisia mausteita. Juureksia käytetään vähän, sillä jainalaisuus kieltää niiden keräämisen. Pääruoka on työväellä siis usein yksinkertainen ja vaatimaton riisiin perustuva kasvisruoka. Monipuolisempi ja perinteisempi ateria jota syödään muun muassa juhlapäivinä tai turisteille suunnatuissa ravintoloissa on esimerkiksi thali, jossa riisin ohella tarjotaan esimerkiksi hedelmiä, pähkinöitä, currya, vihannesruokia ja salaattia. Mausteisen pääruaan ohella tarjotaan usein erilaisia leipiä, kuten rieskamaista ja kohottamatonta roti-leipää tai rakenteeltaan pitaleipää muistuttavaa naan-leipää. Tee on Ganiarissa varsin suosittu juoma, kahviin jainalaisuus ei suhtaudu erityisen myönteisesti ja alkoholijuomien valmistus, myyminen, juominen ja maahantuonti on täysin kielletty. Paremman väen keskuudessa ja turistialueilla on saatavissa myös erilaisia maustettuja juomia ja mehuja, mutta pääosassa maata ruokajuomana toimii vesi.
Urheilu Ganiarilainen gabaddiotteluValtiojohto ei tue erityisen paljon urheilua, joten Ganiar ei ole juuri menestynyt kansainvälisissä urheilukilpailuissa. Muutenkin vapaa-ajan ollessa vähäistä on urheilun harrastaminen varsin vähäistä, ammattiurheilua ei juuri esiinny. Suosituin laji on jalkapallo, jota pelataan amatööritasolla ympäri maata. Ganiarissa toimii harrastelijoiden itsensä organisoima jalkapalloliiga, jonka taso on kuitenkin kansainvälisesti verrattuna onnettoman kehno. Toinen verrattain suosittu joukkueurheilulaji on maahockey. Näiden ohella erikoinen hippaa ja painia muistuttava perinteinen ganiarilainen joukkuelaji gabaddi on vielä nykyaikanakin yleisesti pelattu etenkin maan syrjäseuduilla. Shakki on nykyaikana kasvattanut huomattavasti suosiotaan etenkin älymystön keskuudessa, ja ganiarista on kotoisin muutamia erinomaisia shakinpelaajia. Historioitsijat uskovat myös koko pelin olevan alun perin lähtöisin Ganiarista ja muinaista ganiarilaista shakin edeltäjää, tšaturangaa, harrastetaan edelleen pienissä määrin.
Edited by Meridia, 24/06/2015 - 09:03 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Meridia
|
24/06/2015 - 08:48 pm
Post #6
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Ulkosuhteet
Abampofu: Erittäin ystävälliset, sosialistimaa joka lisäksi on Ganiarin tärkein kauppakumppani. Lisäksi Abampofun luoma sotilaallinen turva koetaan Ganiarissa tärkeäksi.
Alpia: Neutraalin ystävälliset, maan puolueettomuuspolitiikka herättää luottamusta ja Alpia nähdään Latiumia vakauttavana ja valtiona.
Arvidistan: Neutraalin varovaiset, Arvidistanin agressiivisia ääri-islamistiliikkeitä pelätään, joten ulkomaisten miehitysjoukkojen läsnäolo koetaan tärkeäksi.
Capua Trans-Stiria: Neutraalit, Ganiar ei ole de jure tunnustanut Capua Trans-Stirian Latiuminalueiden miehitystä, mutta käytännössä niitä pidetään niitä nykyään Puolalle kuuluvina ja kiistakysymykseen ei haluta ottaa kantaa. Ganiar kuitenkin tunnustaa Capua Trans-Stirian suvereeniuden ja oikeuden pakolaishallituksen hallinnoimaan saareen.
Dardania: Erittäin ystävälliset, sosialistimaana Dardaniaa pidetään pienistä kulttuurieroista huolimatta luotettavana aatetoverina.
Enorme: Neutraalin viileät, maan militarismi ja mahdollinen vallanhimo epäilyttää, mutta suuren maantieteellisen etäisyyden vuoksi Enormea ei koeta varsinaiseksi uhaksi.
Hanguk: Varovaiset, Hangukin epäilty halu vallata Ganiar takaisin imperiuminsa osaksi herättää pelkoa ja tästä syystä Hangukiin pyritään pitämään toimivia ja ystävällismielisiä suhteita.
Motapa: Viileät, Motapan pyrkimys hallita koko Kemetiä ja mahdollinen halu vaikuttaa myös Abampofun politiikkaan aiheuttavat huolta Ganiarissa.
Ritarikunnat: Neutraalin viileät, ritarikuntein militarismia ja äärikatolisuutta ei nähdä Ganiarissa hyvällä. Toisaalta ritarikuntia ei koeta suoranaiseksi uhaksi ja tarvittaessa niiden kanssa voitaneen tehdä yhteistyötä.
Rzeczpospolita: Neutraalit, maa nähdään varsin vakaana ja luotettavana toimijana muuten epävakaassa Latiumissa. Toisaalta suuret maantieteelliset etäisyydet vähentävät yhteistyön mahdollisuuksia ja Capua Trans-Stirian miehitys on ongelmallinen kysymys.
United Nations: Neutraalit, UN:n miehitysjoukkojen läsnäolo Arvidistanissa nähdään välttämättömänä ja muutenkin UN koetaan luotettavaksi ja turvalliseksi valtioksi. Maan äärikapitalismi kuitenkin tekee läheisempien suhteiden rakentamisesta mahdotonta.
Uusi Córdoba: Ystävälliset, Uuden Cordoban halu turvata omien merentakaisten alueidensa turvallisuus ja siinä sivussa mahdollisesti myös Ganiarin koskemattomuus koetaan tärkeäksi vastapainoksi Hangukin luomalle uhalle.
Valeria: Neutraalin viileät, Valerian militarismi, nationalismi ja katolisuus aiheuttavat huolta, mutta toisaalta maan etäisen sijainnin vuoksi sen tekemisistä ei olla liian huolissaan.
Edited by Meridia, 02/07/2015 - 02:35 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Meridia
|
25/06/2015 - 01:04 pm
Post #7
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Prologi & reaktioita Hangukin aluevesivaatimuksiin

rrrriinggg ------ rrrriinggg ------ rrrriinggg ------- rrrri...
Anish Kalita heräsi vanhan lankapuhelimen räminään. Päivä oli jo pitkällä, mutta Kalitan vuorokausirytmi oli työkiireiden vuoksi jo niin pahasti sekaisin, että hän oli jo alistunut tilanteeseen ja nukkui aina kun vaan kiireiltään jousi. Vielä hieman unisena hän tallusti pieneen työhuoneeseensa ja nosti laiskasti mustan työpuhelimensa luurin.
-Saragaonin puolueosaston varapuheenjohtaja Kalita, kuinka voin olla avuksi.
Linjan toisessa päässä vastasi huomattavasti vähemmän uninen ääni, soittaja oli itse puolueen varapääsihteeri Shalya Pathak. Lähes kuka tahansa muu paikallispoliitikko olisi saanut sydänhalvauksen Pathakin kaltaisen huippupoliitikon yllättävästä puhelusta, mutta Kalitalle nämä puhelut olivat jo arkipäivää.
Vaikka Kalita olikin puoluehierarkiassa pelkästään paikallisosaston varapuheenjohta, oli hänellä myös huomattavasti merkittävämpi työtehtävä. Laajojen verkostojensa avulla hän oli päässyt epäviralliseksi lähettilääksi tai sanansaattajaksi Kannurissa majailevan valtionjohdon ja ympäri Ambarbetin syrjäseutuja elelevän munkiston välille.
Tällä kertaa puoluejohdolla oli harvinaisen kiirellistä asiaa: varapääsihteeri Pathak selitti nopeasti säksättäen Hangukin merialueiden laajentamisista ja aluevaatimuksista sekä länsimaiden viimeisimmistä reaktioista tähän aiheeseen. Tottuneesti Kalita kirjoitti puhelimessa saamansa tilannekuvan pääkohdat paperille, veti kansanhuoltominsiteriön mustan sadetakin yllensä ja lähti kävelemään kohti Ambarbetin suurta linnoitusmaista luostarialuetta.
Tavallisesti munkiston löytäminen oli hankalaa. Munkit vaelsivat suurimman osan vuodesta jalkaisin ympäri Ambarbetiä ja viestinvälitys tietylle munkille vaatikin erinomaisia etsivänkykyjä. Kalitan onneksi juuri nyt oli alkanut Chaturmas, neljä kuukautta kestävä pyhä sateinen jakso, jonka aikana suuri Acharaya yleensä asusti juuri Saragaonin kaupungissa.
Matka luostarikallion huipulle kesti noin puolituntia. Luostarin porteilla seisoi valkoiseen kaapuun pukeutunut nuori munkki, joka tunnisti Kalitan jo kaukaa.
-Toveri Kalita, miten mukava nähdä taas teitä. Vierailunne on meille aina suuri ilo. Saanko tiedustella, mikä tällä kertaa on käyntinne aihe?
-Kiitos kauniista sanoistasi toveri. Minulle olisi suuri kunnia, jos soisitte minulle luvan tavata itsensä suuren Acharayan. Minulle on suotu tehtävä välittää hänelle pääkaupungista Kannurista mitä kiireellisin ja tärkein viesti.
Kuullessaan sanan Kannur, nuoren munkin kasvoilla välähti hieman ynseä ilme, joka kuitenkin samantien katosi tavanomaisen ystävällisen hymyn alle.
-Acharaya on juuri nyt keskittynyt mietiskelyynsä. Voitte odotella vapaasti luostarialueella, hän ottaa teidät varmasti mielellään vastaan ja teille ilmoitetaan heti kun hän on valmis tapaamiseen.
Luostarialueella odottelu oli Kalitalle tuttua puuhaa. Munkiston kanssa asioiminen ei ollut kiireellisen miehen touhua, ja parhaassa tapauksessa hän oli odottanut tapaamisen alkua yli vuorokauden Acharayan syvien mietteiden vaellellessa olemassaolon suurten kysymysten parissa. Tapansa mukaan Kalita käveli luostarialueen suuren sisäpihan laidalle, jossa katoksen alta tavallisesti aukesi kaunis maisema huolella ylläpidettyyn puutarhaan. Tällä kertaa maiseman tosin peitti alleen taivaalta syöksyvä armoton vesisade.
Kolmisen tuntia sateen rummutusta kuunneltuaan Kalita huomasi, että hänen taakseen oli saapunut lyhyt alaston mies. Pienikasvuinen vanhus oli varmasti jo 70 ikävuoden paremmalla puolella. Alaston munkki tervehti Kalitaa arvokkaasti ja ilmoitti Acharayan olevan valmis tapaamiseen.
Kalita asteli pieneen hämärään huoneeseen, jossa Acharaya istui tapansa mukaan alastomana matalalla puupenkillä. Kalita tervehti arvostettua munkkia nöyrästi kumartaen ja kauneinta kukkaiskieltään käyttäen jonka jälkeen hän selitti tälle yksityiskohtaisesti Hangukin aluevaatimuksista ja puoluejohdon halusta saada myös munkiston näkemys tähän ratkaisevan tärkeään ulkopoliittiseen käänteeseen.
Acharaya kuunteli Kalitan puheenvuoron täysin eleettä ja sanaakaan sanomatta. Kun Kalita oli saanut asiansa sanottua, mietti Acharaya hetken sanojaan ennen kuin vastasi.
Ystäväni Kalita, oletko koskaan kuullut tarinaa kahdesta temppeliviikunasta?
-En ole, oi suuri Acharaya. Mutta haluaisin toki kuulla, jos vain suotte minulle sen kunnian.
Nandgaon maassa vanhan Wadalin temppelin puutarhassa kasvoi muinoin kaksi temppeliviikunaa. Ne olivat erinomaisen vahvoja viikunapuita, sillä maa johon niiden juuret olivat juurtuneet oli rikasta ja puut kohosivat temppelikylän korkeimman kukkulan laella, jossa aurinko soi niille kirkkaimmat säteensä. Vieri vieressä viikunapuut kasvoivat vuosi vuodelta korkeammiksi ja niiden kauneus soi suuren ilon kaikille niille, ketkä tässä kunnioitetussa temppelissä vierailivat.
Joka tapauksessa, maa ei koskaan ole täysin tasainen eikä sen ravinto ja rikkaus koskaan jakaudu tasan. Niinpä, vaikka viikunapuiden taimet olivatkin saman puun siemenistä kasvatetut, hamusi toinen niistä juurillaan enemmän pyhän temppelimaan ravinteikasta vettä ja kasvoi siten korkeammaksi ja vahvemmaksi kuin köyhemmän maaperän riivaama veljensä.
Niinpä vahvaksi kasvanut temppeliviikuna peitti varreltaan heikomman kumppaninsa suuren varjonsa alle. Varjossa pieni viikuna kärsi ja kuihtui. Mutta tyytyikö se osaansa - ei tokikaan. Pienempi viikuna taisteli, ja kasvatti kauniiden kukkien ja suurien hedelmien sijasta itselleen entistä korkeamman varren, kohoten suuren veljensä vertaiseksi. Mutta tällä tavalla pieni temppeliviikuna ei suinkaan voittanut kilpailua. Suuri temppeliviikuna kasvatti sekin entistä vahvemman varren, kohoten kohti uusia korkeuksia.
Niin temppeliviikunat jatkoivat kisailuaan. Mutta kasvattaessaan vahvoja ja korkeita varsiaan, eivät ne muistaneet, mikä on temppeliviikunan osa luonnon järjestyksessä. Monena vuonna peräkkäin puut eivät kukkineet ja tuottaneet iloa temppelin vieraille, sillä niiden kaikki tahto oli omistettu toistensa voittamiseen ja aiemmin niille kummallekin riittäneiden auringonsäteiden itselleen hamuamiseen.
Niinpä temppelinvanhin lopulta päätti pyytää apua mestaripuutarhurilta. Tiedätkö, ystäväni Kalita, mitä mestaripuutarhuri teki ratkaistakseen tämän pulman?
-En tiedä, oi viisas Acharaya
Mestaripuutarhuri katsoi tarkasti viikunapuita arvioiden niiden latvoja. Sitten hän leikkasi suuren viikunapuun oksista ne, jotka olivat hankalimmin auringon ja pienen puun lehvästön välissä. Tätä varten hän otti veitsistään terävimmän ja hienoimman, jolla hän irrotti huonot oksat hellävaroen, mutta samalla varmalla ja vakaalla kädellä. Hän leikkasi vain ne oksat, jotka oli pakko leikata pienen temppeliviikunan tieltä, eikä näin aiheuttanut vahinkoa suurelle viikunalle, sillä haavoittuessaan olisi se saattanut sairastua ja saastuttaa koko temppelimaan. Näin mestaripuutarhuri sai viikunapuut elämään sovussa rinnakkain ja ne kasvavat tänäkin päivänä mitä kauneimpia kukkia jotka aina keväisin tuottavat suurta iloa temppelinväelle.
Kuunneltuaan tarinan Kalita nousi, kumarsi syvään Acharayalle ja kiitti tätä suuresti viisaista neuvoista. Heti kotiin päästyään hän soitti Kannuriin puoluejohdolle ja kertoi munkiston halusta neuvotella kompromissi Hangukin kanssa.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
TheWaltsu
|
26/06/2015 - 03:21 pm
Post #8
|
- Posts:
- 521
- Group:
- Members
- Member
- #185
- Joined:
- 29/11/2014
|
Virallista
Alpian valaliitto tervehtii Ganiarin jainalaista kansantasavaltaa
Ehdotamme kauppasopimusta maideme välillä suhtein +1 GA & +2 CH. Kauppasopimus astuisi voimaan välittömästi. Asiasta voidaan tarvittaessa neuvotella. Samalla tiedustelemme mielipiteitänne Hangukin merialueiden valtauksesta.
- Confederatio Helvetica
|
|
Satunnainen kävijä, ikuisesti paluuta yrittävä muumio ja muutenkin outo olento
|
| |
|
Meridia
|
26/06/2015 - 07:13 pm
Post #9
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Alpialaisten kauppatarjous ei nostattanut hurraahuutoja sen enempää valtiojohdon kuin munkistonkaan keskuudessa. Kommmunistisen puolueen linja kun oli, että ulkomaankauppa suunnattaisiin etupäässä muiden sosialistimaiden suuntaan, naapurista Amambofusta saataisiin kyllä Kannurin vähäisen teollisuuden tarvitsema sähkö ja raaka-aineet.
Munkisto taas kieltäytyi edes harkitsemasta moista ajatusta. Länsimainen rappiokulttuuri oli jo aivan tarpeeksi voimissaan ilman, että sitä tuettaisiin vielä kauppasopimuksilla moisten vääräuskoisten kanssa. Hyvät ulkosuhteet Alpiaan tulisi munkistonkin mielestä kuitenkin säilyttää.
Virallista
Ganiar on kiitollinen entisen isäntämaansa meihin osoittamasta kiinnostuksesta. Valitettavasti kauppasuhteiden tiivistäminen ei sovi maamme tämänhetkiseen talous- tai ulkopoliittiseen linjaan, emmekä siis ole halukkaita kauppaneuvotteluihin.
Toteamme myös, että emme ole Ganiarin ja Hangukin yhteisen merirajasopimuksen jälkeen enää huolissamme Hangukin aluevesilaajennuksista. Muihin kuin Ganiaria koskeviin aluevesivaatimuksiin emme tällä hetkellä halua ottaa kantaa. Kiitämme kuitenkin Alpiaa meille tässä asiassa osoittamasta myötätunnosta ja toivomme valtioidemme suhteiden pysyvän jatkossakin yhtä ystävällismielisinä kuin tähänkin asti.
Edited by Meridia, 26/06/2015 - 07:15 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Jokeri
|
03/07/2015 - 09:38 pm
Post #10
|
- Posts:
- 3,435
- Group:
- Members
- Member
- #155
- Joined:
- 12/03/2014
|
Virallista
UN:än suojelupoliisi SB ilmoittaa että viimepäivien pommistusten seurauksena uskotaan että lukuisat terroristiepäillyt ovat hypänneet Ganiariin. SB tiedustelee onko Ganiarin hallinolla tietoa Arvidistanista ilman papereita matkustaneista/laittomasti rajan ylittäneistä. Jos on niin SB vaatii terroristiepäiltyjen luovuttamista suojelupoliisin haltuun.
Yhdistyneiden kansojen Suojelupoliisi
|
|
Amerikkalaishenkinen tuulahdus jo vuodesta 2014
|
| |
|
Meridia
|
11/07/2015 - 05:18 pm
Post #11
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Sprechen Sie Deutsch?
....
Do you speak english?
...
Järjestäkää tänne tulkki! Tämä kaveri ei taida olla kielimiehiä.
Sonmargin raja-aseman rajamiliisit olivat löytäneet pari tuntia sitten taas yhden Arvidistanilaisen loikkarin. Aiemmin rauhallinen rajavalvontapiste oli nyt naapurimaassa käytävien taistelujen kiihdyttyä hukkua töihin, kun uusia rajanylitystapauksia löytyi likipitäen päivittäin. Aseman johtajan, yliluutnantti Baralin murheita ei ainakaan helpottanut se tosiasia, että suurin osa rajanylittäjistä katosi jäljettömiin, kun mitään koirapartiota tehokkaampaa jäljityskeinoa ei resurssipulan vuoksi ollut syrjäiselle raja-asemalle tarjota.
Puolen tunnin odottelun jälkeen yliluutnantin toimistoon pölmähti todella särmään univormuun sonnustautunut lapsenkasvoinen nuori rajamiliisin korpraali.
-Herra yliluutnantti, korpraali Handa, Gantaren 3. rajavalvonta-alueen 2. ryhmä. Tekö tarvitsitte tulkkia?
-Kyllä vain. Te siis puhutte tämän aavikorotan kieltä?
-Kyllä puhun arabiaa. Äitini kasvoi Srivastavan seudulla ja kävin itse siis kouluni Amritsarissa jossa opin puhumaan arabian lisäksi...
-En pyytänyt sinua tänne luennoimaan kurjasta lapsuudestasi, vaan tulkkaamaan tuon loikkarin mongerrusta. Siirrytään itse asiaan.
Tulkki alkoi kuuliaisesti kyselemään rajaloikkarilta yliluutnantin esittämiä kysymyksiä. Korpraalin arabia ei ollut aivan puhdasta, mutta kommunikointi vangin kanssa sujui siitä huolimatta jokseenkin tyydyttävästi. Pian selvisi, että loikkari oli arvidistanilainen maanviljelijä joka oli jotenkin riitautunut hänen maitaan hamuavan öljy-yhtiön kanssa. Nyt hänen päästään oli luvattu tapporaha, joten hän oli loikannut Ganiariin vainoa pakoon. Näin vanki ainakin väitti.
Kuulustelun jälkeen yliluutnantti tiesi loikkarin taustoista yhtä vähän kuin ensikertaa tämän tavatessaan. Tarina öljyfirman palkkatappajista ei kuulostanut uskottavalta, todennäköisemmin mies oli tavalla tai toisella yhteyksissä Sindarin alueen islamistiterroristeihin.
Yliluutnantin onneksi tälläinen tapaus ei kuulunut hänen vastuualueellensa. Muutaman tunnin päästä raja-aseman eteen saapuikin turvallisuusmiliisin musta pakettiauto. Mustabarettiset ja kivikasvoiset "mustat miliisit" ottivat kahlehditun loikkarin mukaansa kuljettaen hänet turvallisuusmiliisin omien kuulustelijoiden luo, he kyllä saisivat selville onnettoman arvidistanilaisen todelliset aikeet.
vastaus SB:lle
Vahvistamme tiedot rajan yli maahan saapuneista arvidistanin kansalaisista. Kiinni saatujen laittomien rajanylittäjien taustat tullaan tutkimaan ja heidät tullaan tapauskohtaisesti joko tuomitsemaan ganiarilaisissa tuomioistuimissa, luovuttamaan Arvidistanin viranomaisille tai myöntämään turvapaikka Ganiarista.
Koska yhtäkään rajanylittäjää ei epäillä Yhdistyneiden Kansojen alueella tapahtuneesta rikoksesta, ei heitä tulla missään olosuhteissa luovuttamaan maanne viranomaisille.
Edited by Meridia, 11/07/2015 - 05:18 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Jokeri
|
13/07/2015 - 12:51 pm
Post #12
|
- Posts:
- 3,435
- Group:
- Members
- Member
- #155
- Joined:
- 12/03/2014
|
Virallista
UN:än huomauttaa että itse Arvidistanin turvallisuus poliisi on pyytänyt virka-apua terroristien torjunnassa joten SB:eellä on tähän täysi oikeus ja vaatii edelleen terroristiepäiltyjen luovuttamista.
|
|
Amerikkalaishenkinen tuulahdus jo vuodesta 2014
|
| |
|
Meridia
|
13/07/2015 - 03:19 pm
Post #13
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
Virallista
Kuten todettua, jokaisen rajanylittäjän tapaus tullaan arvioimaan erikseen. Koska yksikään epäiltyjen rajanylittäjien rikoksista ei ole tapahtunut UN:n alueella eikä epäiltyjen joukossa ole maanne kansalaisia, emme tee kuitenkaan tässä asiassa yhteistyötä UN:n viranomaisten kuten SB:n kanssa. Näin ollen pyytämiänne terroristiepäiltyjen luovutuksia ei voida toteuttaa.
Koska tämän lisäksi on syytä epäillä, että osa rajanylittäjistä saattaisi joutua Arvidistaniin palatessaan joko paikallisten tai miehitysjoukkojen vainon kohteeksi, tulemme tarjoamaan näille henkilöille mahdollisuutta turvapaikkaan Ganiarissa.
Koska menettelytapamme on jo tällä hetkellä maamme lakien ja kansainvälisten käytänteiden mukainen, emme tule käymään asiasta jatkoneuvotteluita.
Edited by Meridia, 13/07/2015 - 03:20 pm.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Jokeri
|
22/07/2015 - 11:43 pm
Post #14
|
- Posts:
- 3,435
- Group:
- Members
- Member
- #155
- Joined:
- 12/03/2014
|
Virallista
UN:än on aloittanut ilmastokokouksen myötä sopimuksensa omalta osalta. Pienentääkseen taloudelliset tappiot UN:än toivoo että maat voisivat neuvotella kauppasopimuksesta ja sen myötä UN:än voisi harkita kampanjan kasvattamista kauppasopimuksella saatavista voitoilla. Ganiarin elintarvikkeet ovat haluttuja UN:ässä ja Ganiariin UN:än voisi tuoda tenkniikkaa helpottamaan mm, julkistataloutta ja järjestelyä.
UN +2 Ganiar +1
|
|
Amerikkalaishenkinen tuulahdus jo vuodesta 2014
|
| |
|
Kurgg
|
23/07/2015 - 03:47 pm
Post #15
|
- Posts:
- 1,729
- Group:
- Members
- Member
- #159
- Joined:
- 05/04/2014
|
Virallista
Hangukin keisarikunta on tänään päättänyt lopettaa julistaa maallenne kauppasaarto. Me emme voi hyväksyä kommunistista valtiovaltaanne varsinkaan niinkin lähellä maatamme.
Hänen keisarillisen majesteetin ulkoasioiden neuvonantajisto
|
Kulmikas ja melankolinen wannabe-filosofi ja se kuuluisa Raamattua lukeva piru
|
| |
|
Meridia
|
23/07/2015 - 08:38 pm
Post #16
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
- United Nations
- 22/07/2015 - 11:43 pm
Virallista
UN:än on aloittanut ilmastokokouksen myötä sopimuksensa omalta osalta. Pienentääkseen taloudelliset tappiot UN:än toivoo että maat voisivat neuvotella kauppasopimuksesta ja sen myötä UN:än voisi harkita kampanjan kasvattamista kauppasopimuksella saatavista voitoilla. Ganiarin elintarvikkeet ovat haluttuja UN:ässä ja Ganiariin UN:än voisi tuoda tenkniikkaa helpottamaan mm, julkistataloutta ja järjestelyä.
UN +2 Ganiar +1 virallista
Ganiar pysyy lupauksessaan ja olemme nyt UN:n toimeenpantua ilmastosopimuksen valmiita lähentämään maidemme ulkomaankauppasuhteita.
Kauppasopimus ehdottamallanne UN:lle erittäin edullisella hyötysuhteella on kuitenkin mahdoton ja toteutamme ehdottamanne kaltaisia sopimuksia vain sosialistimaiden kanssa. Sopimus hyötysuhteella +2GA +1UN on kuitenkin hyväksyttävissä.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Meridia
|
23/07/2015 - 08:44 pm
Post #17
|
- Posts:
- 1,000
- Group:
- Members
- Member
- #172
- Joined:
- 02/06/2014
|
- Hanguk
- 23/07/2015 - 03:47 pm
Virallista
Hangukin keisarikunta on tänään päättänyt lopettaa julistaa maallenne kauppasaarto. Me emme voi hyväksyä kommunistista valtiovaltaanne varsinkaan niinkin lähellä maatamme.
Hänen keisarillisen majesteetin ulkoasioiden neuvonantajisto Virallista
Ganiar on äärimmäisen pahoillaan Hangukin äkkipikaisesta päätöksestä. Hallintotapojemme eroavaisuuksista huolimatta näemme, että Ganiarin ja Hangukin välinen yhteistyö ja luottamus ovat ehdottoman tärkeitä vakaan ja turvallisen Itä-Vardarian ylläpitämiseksi. Ehdotammekin valtiojohtajatason neuvotteluja maidemme välisen luottamuksen pikaiseksi palauttamiseksi.
|
"Instead of repeating Tursas's nihilist ideas, put some arguments." -Kurgg
|
| |
|
Kurgg
|
23/07/2015 - 08:56 pm
Post #18
|
- Posts:
- 1,729
- Group:
- Members
- Member
- #159
- Joined:
- 05/04/2014
|
- Ganiar
- 23/07/2015 - 08:44 pm
- Hanguk
- 23/07/2015 - 03:47 pm
Virallista
Hangukin keisarikunta on tänään päättänyt lopettaa julistaa maallenne kauppasaarto. Me emme voi hyväksyä kommunistista valtiovaltaanne varsinkaan niinkin lähellä maatamme.
Hänen keisarillisen majesteetin ulkoasioiden neuvonantajisto VirallistaGaniar on äärimmäisen pahoillaan Hangukin äkkipikaisesta päätöksestä. Hallintotapojemme eroavaisuuksista huolimatta näemme, että Ganiarin ja Hangukin välinen yhteistyö ja luottamus ovat ehdottoman tärkeitä vakaan ja turvallisen Itä-Vardarian ylläpitämiseksi. Ehdotammekin valtiojohtajatason neuvotteluja maidemme välisen luottamuksen pikaiseksi palauttamiseksi. Virallista
Hangukin keisarikunta ilmoittaa ettei aio ryhtyä neuvotteluihin, koska se ei näe niille hyviä syitä. Kansantasavallan olemassaolo itsessään luo jo uhan Vardarian turvallisuudelle ja vakaudelle ja Hangukin keisarikunta näkeekin parhaimpana ratkaisuna Vardarian turvallisuuden ja vakauden takaamiseksi kommunismin hävittämisen sekä Ganiarin kansantasavallan ja sen kommunistisen hallinnon hävityksen.
Taivas auttakoon teitä, mikäli ovat auttaakseen teitä suorittaessanne tätä suurta rikosta.
Hänen keisarillisen majesteetin ulkoasioiden neuvonantajisto
|
Kulmikas ja melankolinen wannabe-filosofi ja se kuuluisa Raamattua lukeva piru
|
| |
|
Sitoutumaton
|
23/07/2015 - 10:23 pm
Post #19
|
- Posts:
- 978
- Group:
- Admins
- Member
- #8
- Joined:
- 21/04/2009
|
Salaista
Huolimatta mahdollisista ideologisista eroavaisuuksistamme, Motapassa on halukkaita tahoja jotka olisivat hyvin tyytyväisiä maidemme välisien kauppasuhteiden raottamisesta.
Tarjoaisimme teille sopimusta erinäisten kulutustuotteiden vaihdosta maidemme välillä. Talouseksperttimme ovat arvioineet kaupan etuudet olevan suhteilla 2:1 teidän eduksenne.
allekirjoittanut, Teollisuusylitarkastaja Nyahuma Simo
|
allekirjoittanut,
|
| |
|
Kartukaro
|
24/07/2015 - 04:46 pm
Post #20
|
- Posts:
- 767
- Group:
- Members
- Member
- #176
- Joined:
- 20/06/2014
|
Virallista
Kartulaisten kylien liitto tervehtii Ganiaria ja ehdottaa kauppasopimusta maidemme välille suhteella 2 KAR/1 GAN. Maamme olisi kiinnostunut ostamaan ganiarilaista riisiä ja Ganiarkin on varmasti kiinnostunut ostamaan paikallisia viljoja ja perunaa.
|
|
|
| |
| 1 user reading this topic (1 Guest and 0 Anonymous)
|