| Tervetuloa Valtioroolipeliin! Ensimmäiseen suomalaiseen foorumiroolipeliin, jossa pelaajat ottavat ohjattavakseen kokonaisia kansakuntia! Luet foorumeita tällä hetkellä vieraana. Voit vapaasti tutustua foorumeihin, mutta peliin osallistuaksesi sinun täytyy rekisteröidä tunnukset foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista. Ohjeita rekisteröitymiseen ja pelin aloittamiseen löydät Säännöt ja ohjeet-alueelta. Ihan ensiksi kannattaa lukaista Lue Tämä Ensin!-ketju, se kertoo mistä on kysymys. Liity foorumille täältä Jos olet jo jäsen, niin kirjaudu sisään tunnuksillasi äläkä stalkkaa varjoissa: |
| Maasodan säännöt; mallia 1910 | |
|---|---|
| Tweet Topic Started: 17/12/2011 - 01:09 am (203 Views) | |
| Sitoutumaton | 17/12/2011 - 01:09 am Post #1 |
|
Jugoslavian tsaari
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Maasota 1910 Miten maavoimat on järjestetty vuonna 1910 Maavoimiin kuuluu aktiiviarmeija, joka jakautuu kiinteisiin ja liikkuviin joukko-osastoihin; joka provinssissa on 2 divisioonaa (a 10 000 miestä) miehitysjoukkoja, linnoitetuissa provinsseissa on varusväkeä toiset 2 divisioonaa (eli linnoitetussa provinsissa yhteensä 4 divisioonaa) ja lisäksi kullakin valtiolla on armeijaan sijoitettujen pisteiden ja koon sallima määrä vakituista sotaväkeä. Jokainen divisioona tai armeijaryhmä on sijoitettu tiettyyn provinssiin, josta käsin se voi toimia. Reservi: Mikäli maasi on valinnut reserviarmeijan, voit milloin tahansa kutsua valtionluontilomakkeen antaman määrän siviiliväestöä aseisiin ja tositoimiin. Liikekannallepano on aina julkista tietoa! Liikekannallepano kestää viikon tai yhden sotavuoron, kumpi vain tapahtuu ensin, minkä jälkeen käytössäsi on valtionluontilomakkeen sanelema määrä uusia reservidivisioonia. Määrittele reserviarmeijan kokoontumisprovinssi heti asevoimaketjua tehdessäsi. Reserviarmeija kokoontuu sinne, ja voi toimia sieltä käsin seuraavalla sotavuorolla. Nostoväki: Äärimmäisessä hädässä ammattiarmeijan valinnut maa voi nostaa siviilistä lisäjoukkoja tukemaan sotatoimiaan. Tätä tekoa ei voi pitää salassa muilta, ja nostoväen kokoamiseen (ja pikaiseen koulutukseen) menee yksi sotavuoro, ja ne kokoontuvat pääkaupunkiprovinssiin, josta ne voivat lähteä liikkeelle seuraavalla vuorolla. Nostoväkeä voi nostaa valtionluontilomakkeen salliman määrän. Siviiliväestön siirrolla sotaan on kuitenkin hintansa, joka realisoituu sotatuomarin arpomana arvonalennuksena vienti- ja omavaraisuustuotteista. Armeijoiden rakenne: Sotajoukkojen perusyksikkö on 10 000 miehen vahvuinen divisioona, joista voi koota isompia armeijakuntia ja ryhmiä. Divisioonia on kolmenlaisia, jalkaväkeä, reservin jalkaväkeä ja ratsuväkeä. Ratsuväen toimintaa säätelee kaksi muuttujaa jotka ovat seuraavia: jos vastassa on pelkkää jalkaväkeä, ratsuväki saa +10% bonuksen liikkuvuutensa ansiosta ja jos pelkästään ratsuväkeä käsketään hyökkäämään linnoitettua rajaa vastaan, ne kärsivät -10% hyökkäystehoon. Jokaisen joukkomuodostelman, oli se sitten yksittäinen divisioona tai entisaikojen kenttäarmeijan kokoinen ryhmä, komennossa on arvoltaan pätevä kenraali. (majurikenraali, luutnanttikenraali ja kenraali). Miten ne taistelevat: Armeijat siirtyvät rautateitse sotatoimialueelle ja etenevät siitä kohti strategiseksi määriteltyä kohdetta, käytännössä alueen tai maan pääkaupunkia tai tärkeintä asutus-/teollisuusaluetta. Kohdatessaan joko vastaan tulevan tai puolustusasemiin asettuneen vihollisarmeijan sotajoukot pyrkivät pakottamaan vastustajan vetäytymään tai tuhoutumaan. Jalkaväki pyrkii ampumaan vihollista ja murtamaan sen tarvittaessa hyökkäyksellä lähitaisteluun, tai näiden epäonnistuessa kaivautuu asemiin estääkseen vihollisen etenemisen. Jalkaväen lisäksi on ratsuväkeä, jonka tehtävänä tiedustella ja tehdä nopeita iskuja joko iskemällä heikkoihin kohtiin jalkauduttuaan tai hankkiutua lähtituntumaan ratsun selässä. Osa ratsuväestä toimii myös ns. rakuunoina, eli käytännössä ratsuin liikkuvaa mutta jalkaisin taistelevaa sotaväkeä. Tulitukena on hevos- tai traktorivetoista tykistöä, jonka tarkoitus on heikentää vihollisen muodostelmia ja estää vihollisen tykistötoimintaa vastatulituksella. Tykistöä käytetään myös kenttälinnoitteiden ja mahdollisten pysyvien linnakkeiden murtamiseen. Aseistus: Käytännössä koko jalkaväki on varustettu useasti tai kerran laukeavilla pulttilukollisilla takaaladattavilla kivääreillä, joskin ajastaan jäljessä olevilla valtioilla saattaa olla vielä suustaladattavia musketteja, jotka ovat selkeästi tehottomampia. Tykistö on hevos- tai traktorivetoista ja rihlattua, ja on muuttunut jalkaväen kivääreiden tavoin takaaladattavaksi. Ratsastavalla jalkaväellä on joko tavalliset kiväärit tai kiväärejä heikkotehoisemmat, ratsun selästä käytettäväksi suunnittelut karbiinit. Oikealla ratsuväellä on joko miekat (hussaarit ja kyrasieerit, joista jälkimmäiset käyttävät metallista rintapanssaria) tai keihäät (idässä ulaanit, lännessä lansieerit), sekä karbiinit, joiden käyttö on kuitenkin toissijaista verrattuna lähitaisteluun. Konekiväärit ovat yleistyvään päin jalkaväen parissa ja paljon luotettavimpia kuin edeltäjänsä vuonna 1870. Linnoitukset: Linnoitukset ovat yleensä betonista rakennettuja bunkkereita ja linnakkeita, joiden on tarkoitus estää vihollisen hyökkäys rajan yli. Linnoitusketju rakennetaan aina kahden provinssin väliselle rajalle, eikä siitä ole hyötyä mikäli hyökkäys tulee jonkun muun provinssirajan yli. Lisäksi linnoitusketju ei auta jos hyökkäät rajan yli. Linnoitukset kuitenkin auttavat, mikäli oma armeijasi hyökkää linnoitetun rajan yli ja vihollisarmeija hyökkää vastakkaiseen suuntaan samaan aikaan. Kenraalit: Valtionluontilomakkeessa armeija-kohta määrittää kuinka monta hyvää ja huonoa kenraalia kullakin valtiolla on. Kenraalit ovat erityisen loistavia (tai surkeita) sotilaskomentajia, joiden nimittäminen kenttäarmeijan johtoon saattaa aiheuttaa suuren voiton (tai nolon tappion). Ennen taistelua voit ilmoittaa käyttäväsi hyvää kenraalia (tai vihollisesi voi ilmoittaa sinun käyttävän huonoa kenraalia), jolloin tuloksena on automaattinen voitto/tappio ja asianmukaiset tappiot molemmille osapuolille. Kenraalia ei voi käyttää uudestaan. Mikäli sekä huono että hyvä kenraali on läsnä samalla puolella, tuloksena on tasapeli ja molemmat kenraalit tulevat "käytetyksi". Mikäli vastakkain on kaksi hyvää tai kaksi huonoa kenraalia, tuloksena on tasapeli. Jälkimmäisessä tapauksessa tappiot ovat kolminkertaiset molemmille osapuolille. Sotajoukkojen liike ja taistelu: Sotavuorolla voit määrätä yksiköt siirtymään rautateiden ansiosta mihin tahansa maasi pääalueen sisällä yhden vuoron aikana. Edetessään rajan yli sotajoukot voi kuitenkin siirtyä vain viereiseen provinssiin. Mikäli täällä on vihollisen sotajoukkoja, käydään kenttätaistelu jonka tuloksen arpoo sotatuomari asianmukaisen laskukaavan mukaisesti. Hyökkääjän voittaessa tappion kärsinyt osapuoli joutuu perääntymään viereiseen provinssiin, puolustajan voittaessa hyökkääjä taas jää alkuperäiseen lähtöpaikkaansa. Tasapelissä molemmat osapuolet jäävät kiistanalaiseen provinssiin. Mikäli tasapeli tapahtuu kohtaamistaistelussa, jossa molemmat armeijat hyökkäsivät saman rajan yli vastakkaisiin suuntiin, jäävät molemmat armeijat alkuperäisiin provinsseihinsa. Ilmavoimat Mikäli maalla on käytössään uutukaisia lentokoneita, armeija voi hyödyntää niitä tiedustelussa ja tulenjohdossa tykistölle. Lentotiedusteluyksiköt ovat sidottu divisiooniin, ja niin kauan kun ehjiä koneita riittää käyttöön, ne antavat +10% bonuksen taisteluihin jossa koneet ovat läsnä. Lentotiedustelu realistoituu 10 lentokoneen vahvuisina yksikköinä divisioonien yhteydessä. Aina kun divisioona johon on kiinnitetty lentokoneita joutuu taisteluun, sotatuomari heittää kuusisivuista noppaa nähdäkseen tuliko konetappioita. Nopan silmäluvusta miinustetaan yksi, eli kaava on 1d6-1. Ykkösellä ei tullut tappioita, kakkosella tippui yksi kone jne. Uusia tiedusteluyksiköitä saa hankittua talouden tasapainon ylijäämäpsiteillä hintaan 1 piste=1 tiedusteluyksikkö. Miten taistelut ratkaistaan Sotatuomari, joka voi olla kuka tahansa kolmas osapuoli ratkaisee taistelut 100-sivuisella nopalla. Osapuolten mahdollisuudet voittoon määräytyvät taistelussa olevien miesten määärän ja muuttujien mukaan. Esimerkki 1 Osapuolella A on 20 000 miestä, ja osapuolella B on 30 000. Yhteensä taistelussa on 50 000 miestä ja voittomahdollisuudet saadaan tuosta luvusta jakamalla (20 000/50 000 ja 30 000/50 000). Osapuoli A:lla on vähemmän miehiä joten heillä on 40% (1-40) mahdollisuus voittaa ja osapuolella B on 60% (61-100) mahdollisuus. Sotatuomari ratkaisee lopputuloksen 100-sivuisella nopalla. Esimerkki 2 Osapuolella A on 40 000 miestä linnoitusten takana ja osapuolella B on 100 000 miestä, mutta B:n sotilaat ovat reservilaatua. Voittomahdollisuudet ilman muuttujia olisivat 29% A:lle ja 71% B:lle. Mutta kuten tuli mainittua aiemmin, A:lla on linnoituksia jotka antavat +20% hänen mahdollisuuksiin, muuttaen osapuolien voittomahdollisuudet lukuihin 49% ja 51%. Lisäksi B:llä on heikkolaatuisempia sotilaita, mistä tulee vielä -10% hänelle, joten lopussa voittomahdollisuudet ovat 49% A:lle ja 41% B:lle (ja 10% mahdollisuus päätyä tasapeliin). Muuttujat: Ammattiarmeija: + 25 % (mikäli läsnä sekä reserviläisiä että ammattilaisia, ei huomioida) Reserviarmeija: - 10 % (mikäli läsnä sekä reserviläisiä että ammattilaisia, ei huomioida) Nostoväki: - 20% (mikäli läsnä reserviläisiä tai ammattilaisia, vain - 10%) Linnakkeet: + 20 % (mikäli puolustus- tai kohtaamistaistelu ja hyökkäys tulee linnoitetun rajan yli) Maasto: + 10 % puolustajalle, mikäli vuoristoa tai muutoin vaikeaa maastoa (sotatuomari päättää pelaajien anomuksesta) Doktriinit: doktriinin mukaan Maatalousvaltio: -10 % teollistuvaa vastaan, -20 % savupiipputeollista vastaan Liikkuvuusbonus: +10% hyökkäävälle ratsuväelle jos vastassa on vain jalkaväkeä Itsemurharynnäkkö: - 10% hyökkäävälle ratsuväelle jos puolustajalla on linnoitukset Lentotiedustelu: +10% niin kauan kun koneita riittää Doktriinit: Hyökkäävä: + 10 % hyökkäystaisteluihin Puolustava: + 10 % puolustustaisteluihin Tykistöpainotteinen: + 10 % linnakkeita vastaan Ratsuväkipainotteinen: + 10 % kohtaamistaisteluissa Kevyt jalkaväki: + 10 % vaikeassa maastossa taisteltaessa Edited by Sitoutumaton, 16/03/2012 - 12:40 pm.
|
allekirjoittanut,
| |
![]() |
|
| 1 user reading this topic (1 Guest and 0 Anonymous) | |
| « Previous Topic · Sodat 1910 · Next Topic » |





![]](http://z3.ifrm.com/static/1/pip_r.png)




10:31 AM Jul 11