| Tervetuloa Valtioroolipeliin! Ensimmäiseen suomalaiseen foorumiroolipeliin, jossa pelaajat ottavat ohjattavakseen kokonaisia kansakuntia! Luet foorumeita tällä hetkellä vieraana. Voit vapaasti tutustua foorumeihin, mutta peliin osallistuaksesi sinun täytyy rekisteröidä tunnukset foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista. Ohjeita rekisteröitymiseen ja pelin aloittamiseen löydät Säännöt ja ohjeet-alueelta. Ihan ensiksi kannattaa lukaista Lue Tämä Ensin!-ketju, se kertoo mistä on kysymys. Liity foorumille täältä Jos olet jo jäsen, niin kirjaudu sisään tunnuksillasi äläkä stalkkaa varjoissa: |
| Ryskovian Keisarikunta; Pahuus Tulee Idästä | |
|---|---|
| Tweet Topic Started: 04/02/2010 - 07:03 pm (13,213 Views) | |
| Baiyakal | 04/02/2010 - 07:03 pm Post #1 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
![]() ![]() Ryskovian Keisarikunnan Lippu Perustietoja Valtio Valtiomuoto: Keisarikunta (Absoluuttinen Monarkia) Hallitsija: Tsaari Rurik IV (Keisarikunnan Itsevaltias, Ryskovian Tsaari ja Kirovian Suuriruhtinas) Pääministeri: Vladislav Stratanov Pääkaupunki: Laatokanlinna (Staraja Ladoga) 900 000 asukasta Väkiluku: 100 miljoonaa Hallinnollinen jako: 5 Suuriruhtinaskuntaa Naapurit: Suomi, Vikheim, Darubia, Teutonia, Albion, Slavia, Illyria, Goreyo Talous Taloustilanne: 2 normaalin kasvun aika Teollisuustaso: 2 Teollistuva valtio Kauppaverkosto: Keski-Arcadian verkosto Resurssit: -Vientituotteet: Puu, Elintarvikkeet, Metallit, Kaivannaiset -Tuontituotteet: Koneet, Laivat, Aseet -Omavaraisuus: Teollisuusjalosteet, Öljy, Hiili Rahayksikkö: Rupla Kansa Väkiluku: 100 miljoonaa Kansallisuudet: ryskovialaiset, germaanit, skandinaavit, alkuperäiskansat Uskonnot: Ortodoksisuus, protestantismi, islamilaisuus, katotilaisuus Ryskovian synty ![]() Rurik saapuu Kiroviaan miehineen Ryskovian keisarikunta juontaa juurensa 800-luvulle, sekasortoiselle aikakaudelle joilloin alueella sijainneet ruhtinaskunnat ja tasavaltaisesti hallitut kaupungit sotivat keskenään alueen herruudesta ja oikeudesta käydä tuotoisaa turkiskauppaa eteläisten kansojen kanssa. Liittoja muodostettiin ja rikottiin voimasuhteiden ollessa jatkuvassa muutoksessa. Ruhtinaskunnista vahvimman Kirovian Ruhtinaskunnan asukkaat olivat kuitenkin kyllästyneet jatkuviin sotiin ja päättivät ratkaista tilanteen kerralla. Tarinan mukaan kirovialaiset kutsuivat avukseen legendaarisen pohjalaissoturi Rurikin, jonka Kirovialaiset nostivat ruhtinaakseen. Rurik johti kirovialaiset voittoon naapurikansoista ja ruhtinaista, jotka yksi toisensa jälkeen joutuivat tunnustamaan Rurikin johtaman Kirovian alueen mahtitekijäksi. Rurik vakiinnutti Kirovian mahdin lähialueilla, mutta Rurikin lähdettyä sotimaan Kirovian pohjoispuolella sijainnutta olhavalaisten valtakuntaa vastaan päättivät alistetut ruhtinaat kostaa kirovialaisille ja polttivat Kirovin kaupungin maan tasalle. Rurik löysi tuhotun Kirovin sotaretkeltä palattuaan ja tarinan mukaan hänen vihansa oli mitä karmein. Rurik aloitti uuden sotaretken jo kerran alistamiaan ruhtinaita vastaan. Yksinään ruhtinaista ei säästynyt, ja varmemmaksi vakuudeksi Rurik teloitti myös ruhtinaiden sukulaiset. Sotaretken päätyttyä Rurik palasi alueelle, jossa Kirov oli sijainnut, ja perusti alueelle uuden kaupungin Staraja Ladogan, Laatokanlinnan. Rurik pakkosiirrätti alueelle asukkaita tuhoamistaan ruhtinaskunnista ja kaupungista tuli nopeasti suurempi kuin yksikään aikaisemmista kaupungeista. Rurikin hallintokausi päättyi tarun mukaan vuonna 858, jolloin aluetta oli alettu kutsua Ryskovian Suuriruhtinaskunnaksi. Rurikin jälkeläisiä ja myöhempiä suuriruhtinaita alettiin nimittää Kirovian Tsaareiksi. 1600-luvulla Ryskovia laajeni voimakkaasti ja käyttöön otettiin nimitys Ryskovian Keisarikunta, jota johti Ryskovian Keisarikunnan Itsevaltias keisari. Keisarikunnaksi Ryskovian julisti kuitenkin vasta Tsaari Pjotr Aleksejevits, joka halusi uudistaa Ryskoviasta länsimaisemman valtakunnan. Hänen ajatteluunsa vaikutti suuresti 1600-luvulla Ryskoviaan suuntautuneiden germaanien laaja muuttoaalto, jonka myötä monet Ryskovian vanhat aatelissuvut saksalaistuivat. Kaiken kaikkiaan Ryskoviaa lasketaan hallinneen (Rurikista lähtien) 15 eri dynastiaa. Eri aatelissukujen valta Keisarikunnassa perustuu alueellisiin ja valtakunnanlaajuisiin suhdeverkostoihin ja asemaan eri alueiden hallinnossa. 1700-luvulla Keisarikunnan alueet jaettiin Tsaari Pyotr II:n suunnitelmien mukaisesti neljään Suuriruhtinaskuntaan, jotka korvasivat alueilla ennen sijainneet lukuisat ruhtinaskunnat, kaanikunnat ja muut aluehallinnon korkeimmat vaikuttajat. Hallintouudistus toteutettiin vuosien 1708-1770 aikana ja sitä vastustettiin paikoitellen hyvinkin jyrkästi. 1820 Keisari Aleksantdr II muodosti vielä viidennen Suuriruhtinaskunnan Keisarikunnan kaukaisimmille luoteisille alueille. Viidennen suuriruhtinaskunnan perustaminen lopetti hallintouudistuksen vastustuksen. Keisarisuku Ryskoviaa nykyisin hallitseva Stahlberg-Wrangelkovien dynastia nousi valtaan 1870-luvulla, kun tuolloin kaksi vahvinta aatelissukua kirovialaiset Wrangelkovit ja germaaninen Stahlbergien aatelissuku yhdistyivät. Sukujen valta perustuu varsin erilaisiin lähtökohtiin. Wrangelkovit ovat yksi Kirovian vanhimpia ja vakavaraisimpia aatelissukuja. Suvulla on laajoja maaomistuksia keisarikunnan vahvimmassa Suuriruhtinaskunnassa Kiroviassa, sekä laajalle levittäytynyt suhdeverkosto, jonka ansiosta lähes jokaisesta keisarikunnan virastosta löytyy johtavasta asemasta, tai sen tuntumasta joku Wrangelkov-suvun edustaja. Stahlbergien voima perustuu suvun laajaan vastuunottoon Keisarikunnan teollistamisessa. Suku keräsi merkittävän omaisuuden rakentamalla rautatien Keisarikunnan pohjoisrannikolta pääkaupunkiin ja on sittemmin kerännyt hallintaansa 20% keisarikunnan teollisesta kapasiteetista. Laatokanlinna (Staraja Ladoga) Staraja Ladoga, Laatokanlinna, on Ryskovian pääkaupunki ja samalla keisarikunnan tärkein voimakeskus. Laatokanlinna on väestöltään yli kaksi kertaa suurempi kuin toiseksi suurin kaupunki Aleksandropol. Kaupungin merkittävimpänä piirteenä ovat sen lukuisat palatsit ja linnoitukset, sekä suunnitteluperiaate. Kaupungin perustaja Tsaari Rurik I määräsi kaupungin rakennettavaksi linnoituksen ympärille, ja ympäröitäväksi muureilla niin, ettei kaupunkia enää tuhottaisi. Suunnitteluperiaatetta on noudatettu, joskin voimakas kasvu 1800-luvun lopulla muodosti ydinalueiden ympärille suunnittelemattomia kaupunkialueita. Valtiomuoto ![]() Tsaari Pjotr Aleksejevits vaikutti suuresti Ryskovian valtiomuotoon Ryskovia on valtiomuodoltaan Keisarikunta, jossa valtaa pitää Jumalan tahdosta Ryskovian Keisari. Keisarin valta on valtakunnassa periaatteessa absoluuttinen, kaikkialle ulottuva. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole aivan näin. Keisarin valta-asema lepää hänen sukunsa nauttimassa suosiossa, joka vaihtelee eri suuriruhtinaskunnissa. Yleensä valta-asemaan nousu on tapahtunut suurimman Suuriruhtinaskunnan Kirovian kautta. Kiroviassa vahvaan asemaan noussut aatelissuku on voinut ottaa hallintaansa ensin Kirovian politiikan, ja sitten nousta valtaapitävän suvun sijalle. 1800-luvulla valtasukujen asema vankistui alueellisesti ja nykyisin eri suuriruhtinaskunnat ovat entistä selvemmin tietyn aatelissuvun hallinnassa. Poikkeuksen muodostavat germaanisuvut, jotka ovat nostaneet asemaansa 1800-luvun lopussa, sekä porvaristosta nousseet uudet aatelissuvut. Vuosina 1820-1870 Kiroviaa hallinnut dynastia vaihtui 8 kertaa. Vuosisadan lopulla tilanne muuttui Ryskovian teollistumiskehityksen myötä ja ensimäisenä tilannetta hyödyntänyt Stahlbergien-suku nousi valta-asemaan kirovialaisen Wrangelkovien suvun kanssa yhdistymällä. Karkeasti sanoen Stahlberg-Wrangelkovien dynastian valta-alueet kattavat keskisen Ryskovian aina keisarikunnan etelärajalta pohjoisrannikolle. Keisarikunnan Hallinto ![]() Tsaari Rurik IV Ryskovian Keisarikunnan korkein johto muodostuu keisarin nimittämistä ministereistä. Yhdessä ministerit muodostavat Ministerikabinetin, joka kokoontuu säännöllisesti päättämään merkittävimpien lakien valmistelusta, ja keisarin antamien määräysten toimeenpanosta. Ministerikabinettiin kuuluu kerrallaan vaihteleva määrä ministereitä. Viimeiset 20-vuotta ministerikabinetin koko on ollut 8-15 ministeriä. Tällä hetkellä kabinetissa istuu 8 ministeriä. Ministerikabinetti Pääministeri: Vladislav Stratanov Sisäministeri: Ivan Semjenovits Sotaministeri: Anatol Kolya Ulkoministeri: Feodov Rykovits Teollisuusministeri: Boris Neudenburg Maatalousministeri: Vladislav Dostkin Talousministeri: Pyotr von Anzbach Terveysministeri: Sergei Hrutsov Varsinaisen poliittisen valtionhallinnon lisäksi monet keisarisuvun jäsenet ovat nousseet hallinnossa ja asevoimissa merkittäville paikoille. Valtionhallinto on perinteisesti ollut varsin nepotistinen, vaikka 1800-luvun loppua kohden esimerkiksi aatelisarvo ei ole oikeuttanut enää suoraan mihinkään oikeasti merkittävään virka-asemaan. Ilman kyvykkyyttä hoitaa vaativia tehtäviä, Ryskovian hallinnossa on hankala nousta ylöspäin. Aateliset sukujuuret auttavat kuitenkin kieltämättä poistamaan tiettyjä esteitä poliittisella uralla. Keisarisuvun jäsenet hallinnossa Zadapolin Suuriruhtinas: Suuriruhtinas Feodor (keisarin serkku) Severnyjn Suuriruhtinas: Suuriruhtinas Ivan (keisarin veli) Rudikovin Suuriruhtinas: Suuriruhtinas Boris (keisarin setä) Talous Ryskovian Keisarikunta on suurimmilta osin edelleen maatalousvaltio ja vähä teollisuus on keskittynyt keisarikunnan suurimpiin kaupunkeihin. Keisarikunnan väestöstä suuri osa on pientilallisia ja itsenäisiä talonpoikia, jotka vapautettiin maaorjuudesta 1800-luvun kuluessa. Teollistamisyritykset on keskitetty pääasiassa raskaaseen teollisuuteen ja rautateiden rakentamiseen. Suurin ongelma teollistamisessa on pääomien puute, sillä vanha aatelisto ei halua mielellään sijoittaa rahojaan teollisuuteen. Vallalla on käsitys, jonka mukaan teollistuminen siirtää vallan keisarikunnassa porvaristolle, samalla kun vanha aateli menettää merkitystänsä. Kauppaverkosto: Keski-Arcadian verkosto Resurssit: -Vientituotteet: Puu, Elintarvikkeet, Metallit, Kaivannaiset -Tuontituotteet: Koneet, Laivat, Aseet -Omavaraisuus: Teollisuusjalosteet, Öljy, Hiili Politiikka Ryskovian Keisarikunta on sotilaallisesti, alueellisesti ja väestöltään suurvalta. Pääosa keisarikunnan nykyisestä alueesta on 1600-1700-luvulla valloitettuja alueita. 1800-luvulla keisarikunnan alueellinen kasvu hidastui, mutta samaan aikaan sotilaallinen voima on jatkanut kasvuaan. Keisarikunnassa koetaan ensiarvoisen tärkeäksi, että Ryskovialla on merkittävää vaikutusvaltaa reuna-alueillaan. Ryskovian nykyinen hallitsija Tsaari Rurik IV on tukeutunut politiikassaan perinteisiin ajatuksiin Ryskovian johtavasta asemasta slaavilaisten kansojen johtajana ja puolustajana, sekä ajatuksesta jumalan suomasta vallasta johtaa keisarikunnan kansoja. Rurik IV on edeltäjiensä tavoin aina valmis hyödyntämään myös Ryskovian sotilaallista voimaa pitääkseen naapurit kurissa, eikä sulje pois myöskään keisarikuntansa laajentamista tilaisuuden tullen. Ulkosuhteet Tällä hetkellä varmin keino tsaari Rurikin suosioonpääsyyn lienee sijoittaminen Ryskovian talouteen ja teollistamiseen. Täyttä varmuutta Keisarikunnan liittolaisuudesta on kuitenkaan hankala saada. Tsaarit kautta aikain ovat pitäneet keinovalikoimassaan selkäänpuukotuksen mahdollisuutta, ja usein keisarit ovat hankkineet suurimmat voittonsa käymälläkin yhteisen vihollisen sijasta liittolaisensa kimppuun. Tämänkaltaiset tapahtumat ovat tosin vähentyneet 1800-luvulla, mutta koskaan ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että hyvät suhteet johonkinpäin keisarikuntaa merkitsevät vihollisuutta toisaalla. Suuressa maassa on hankala tehdä mitään kenenkään hyväksi loukkaamatta jotakuta toista. Kansat ja Uskonnot ![]() Ryskovian Keisarikunnan alueella asuu lukusia eri kansallisuuksia, sekä vähemistöjä naapurivaltioissa asuvista kansoista. Alueelle on vuosisatojen mittaan muuttanut paljon uudiasukkaita eteläisemmistä valtioista. Pääosa väestöstä on slaavilaisia kansoja edustavia kirovialaisia ja ryskovialaisia kansoja. Viimevuosisatojen aikana tärkein yksittäinen kansallisuus joka on vaikuttanut keisarikunnan kehitykseen ovat olleet germaaniset kansat. Vaikutus näkyy Ryskoviassa aina keisarisukua myöten. Kansojen sulatusuunina Ryskoviassa vaikuttaa lähes kaikkien suurten uskontojen edustajia, merkittävimpänä kristinuskon eri haarat ja islam. Keisarikunta ei ole suosinut 1700-luvun jälkeen mitään uskontoa erityisesti, lukuunottamatta ortodoksisen kirkon asemaa perinteisenä valtionkirkkona. Kruunajaisia lukuunottamatta (keisari saa kruununsa ortodoksisen kirkon patriarkalta) eri kirkkokunnat on kuitenkin velvoittettu samaan tehtävään, eli pitämään kirjaa keisarikunnassa asuvista kansalaisista. Kansat: 70% Ryskovialaiset 11% Germaanit 10% Skandinaavit 9% Alkuperäiskansat Uskonnot: 79% Ortodoksinen kirkko 10% Protestanttinen kirkko 8% Islamilaisuus 3% Katolinen kirkko Edited by Baiyakal, 11/02/2010 - 10:27 pm.
|
| Tzaari | |
![]() |
|
| Baiyakal | 06/02/2010 - 10:10 pm Post #2 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Hallinto ja Alueet![]() Ryskovian kartta (klikkaamalla suurempi) Ryskovian Keisarikunnan hallinto jakautuu alueellisesti viiteen Suuriruhtinaskuntaan. Ryskovian Keisari hallitsee suoraan suuriruhtinaskunnista suurinta Kirovian Suuriruhtinaskuntaa, ja on kaikkien armeijan joukkojen ylin komentaja. Muiden suuriruhtinaskuntien johdossa ovat ainakin nimellisesti keisarin perilliset tai sukulaiset. Käytännössä paikallisilla aatelisilla on kuitenkin usein enemmän poliittista valtaa ja omaisuutta kuin suuriruhtinailla, jotka ovat lähinna keisarin sijaisia alueella. Poikkeuksen suuriruhtinaskuntien joukossa muodostaa Valaliitto, jota hallitsee keisarin nimittämä Valaliiton Ministerineuvosto. Suuriruhtinaskunnat Kirovia Asukasluku: 42 miljoonaa Pääkaupunki: Laatokanlinna, Staraja Ladoga Kansat: ryskovialaiset, slaavit, germaanit, illyyri- ja medemialaisvähemistöt Hallitsija: Tsaari Rurik IV (Keisarikunnan Itsevaltias, Ryskovian Tsaari ja Kirovian Suuriruhtinas) Kirovian Suuriruhtinaskunta on keisarikunnan alueista tiheimmin asutettu ja väkiluvultaan suurin. Keisarikunnan pääkaupunki Laatokanlinna sijaitsee sen sydämessä Laatokanmeren rannalla. Lisäksi Kiroviassa on 12 muuta kaupunkia, joista 5 suurinta ovat entisiä merkittävien ruhtinaskuntien pääkaupunkeja. Koska koko keisarikunnan pääkaupunki sijaitsee Kiroviassa, on suuriruhtinaskunta hallinnon ja talouden keskittymä. Lisäksi se on väkilukunsa myötä sotilaallisesti vahvin ydinalue keisarikunnassa. Zadapol Asukasluku: 20 miljoonaa Pääkaupunki: Krupanov Kansat: ryskovialaiset, daruubit, slaavit, germaanit ja finno-ugrilaisvähemistöt Hallitsija: Suuriruhtinas Feodor (keisarin serkku) Zababolin Suuriruhtinaskunta tunnetaan laajalle levinneen maatalouden ja kaivosteollisuuden myötä Ryskovian Vilja-aittana. Alueelle suuntatui 1700 ja 1800-luvuilla laaja muuttoliike Albionin ja Teutonian alueilta, mistä johtuen suuriruhtinaskunnan raja-alueilla on paljon alueita joilla puhutaan lähes ainoastaan saksaa. Lisäksi suuriruhtinaskunnan rajat ovat siirtyneet vuosisatojen aikana sotien myötä paljon. Zabapolissa sijaitsee yhteensä 12 kaupunkia. Väestö on keskittynyt suuriruhtinaskunnan itäosan suuriin kaupunkeihin. Severnyj Asukasluku: 16 miljoonaa Pääkaupunki: Novopol Kansat: ryskovialaiset, slaavit ja alkuperäiskansat Hallitsija: Suuriruhtinas Ivan (keisarin veli) Severnyj on eteläosaansa lukuunottamatta harvaan asuttua aluetta, joka on liitetty Ryskovian Keisarikuntaan vähitellen 1800-luvun lopussa. Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki siirrettiin 1888 pohjoisen jäämeren rannalle Novopoliin, pitkälti poliittisista ja taloudellisista syistä. Suuriruhtinaskunnan alueella on laajoja erämaita ja hyödyntämättömiä luonnonvaroja, mutta keisarikunnan kannustuksesta huolimatta muuttoliike alueelle on ollut hidasta. Rudikov Asukasluku: 12 miljoonaa Pääkaupunki: Rudikov Kansat: ryskovialaiset ja alkuperäiskansat Hallitsija: Suuriruhtinas Boris (keisarin setä) Rudikovin Suuriruhtinaskunta muodostaa keisarikunnan itäisimmän alueen. Alueelle muodostui jo varhain ryskovialaisia ruhtinaskuntia, mutta rannikkoa lukuunottamatta se on pysynyt kehittymättömänä ja kaukaisena alueena. Suurin osa suuriruhtinaskunnasta on ikimetsää, tundraa ja vuoristoa ja pääosin asumatonta. Väestö on keskittynyt eteläosan rannikkoalueille ja suurimpiin kaupunkeihin. Valaliitto Asukasluku: 10 miljoonaa Pääkaupunki: Hankola Kansat: ryskovialaiset, daruubit ja finno-ugrilaiset kansat Hallitsija: Valaliiton Ministerineuvoston Puheenjohtaja Oskari von Ruisburg Valaliiton alue oli pitkään 1800-luvulle osa Keisarin henkilökohtaisia läänityksiä. Alue on ollut historiansa aikana monen vallan ja yleiseensä hankalasti hallittava alue. Hajanaisesti asutettu ja varsin luoksepääsemätön suuriruhtinaskunta nauttii erityisasemasta keisarikunnassa, sillä sitä hallitsee pääasiassa paikallisesta väestöstä valittu ministerineuvosto. Pääkaupunki Hankola on Valaliiton ainoa suuri kaupunki. Suurimman osan vuodesta Valaliiton alueet ovat osittain eristyksissä toisistaan pitkien etäisyyksien ja liikenneyhteyksien puuttumisen johdosta. Edited by Baiyakal, 11/02/2010 - 08:33 pm.
|
| Tzaari | |
![]() |
|
| Baiyakal | 07/02/2010 - 12:36 pm Post #3 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Keisarikunnan johtajat![]() Tsaari Rurik IV Kokonimi: Rurik Josef Frederik Stahlberg-Wrangelkov Syntynyt: 1852 Valtakausi: 1891- Edeltäjä: Tsaari Frederich-Karl I (1879-1891) Aviopuoliso: Keisarinna Katarina (s.1860, omaa sukua ???) Perilliset: Suuriruhtinas Richard (s.1890), Suuriruhtinas Pyotr (s.1892), Suuriruhtinatar Maria (s.1894) Tsaari Rurik IV on poliittiselta katsannoltaan konservatiivinen hallitsija. Hän nousi valtaistuimelle aikakaudella, jolloin Ryskovian teollistuminen alkoi vähitellen käynnistyä. Sukutaustansa johdosta tsaari pitää etenkin infrastruktuurin parantamista elinehtona keisarikunnan tulevaisuudelle ja mahdin säilyttämiselle. Suhteessa muihin suurvaltoihin Rurik IV on noudattanut neutraalia politiikkaa. Hän pyrkii puolustamaan Keisarikunnan etuja siellä missä näkee niiden olevan uhattuna, mutta ei pyri horjuttamaan suurvaltojen tasapainoa liian nopeilla tai hyökkäävillä liikkeillä. Rurik IV:n valtakaudella Ryskovia onkin ajautunut jonkinasteiseen ulkopoliittisen hiljaisuuden aikakauteen. Ministerikabinetti Pääministeri: Vladislav Stratanov ![]() Syntynyt: 1832 Puoluekanta: - Virassa: 1894- Pääministeri Vladislav Stratanov on keisarikunnan luottomies. Hän katsoo keisarikunnan etujen olevan turvattu, kun keisarikunnan hallintokoneisto toimii ja poliitikot pysyvät ruodussa. Keisarin määräysten toteuttaminen on keisarikunnan etu ja koituu keisarikunnan eduksi vaikka hyöty ei välittömästi olisi nähtävissäkään. Sisäministeri: Ivan Semjenovits ![]() Syntynyt: 1840 Puoluekanta: - Virassa: 1890- Ivan Semjenovits on pitkänlinjan poliitikko. Hänen on luonnehdittu olevan sisäpolitiikan vahtikoira, joka epäilee kaikilla oma lehmä ojassa mitä tulee keisarikunnan asioihin. Kaikki pyrkivät hyötymään keisarista ja keisarikunnasta. Hänen tehtävänsä on suojella keisarikuntaa pyrkyreiltä ja oman edun tavoittelijoita, jollaisia kaikki, häntä itseään ja keisaria lukuunottamatta, epäilemättä ovat. Sotaministeri: Anatol Kolya ![]() Syntynyt: 1839 Puoluekanta: - Virassa: 1889- Aseissa on Keisarikunnan turva. Massoista löytyy Keisarikunnan voima. Kun nämä kaksi yhdistää, keisarikunta on voittamaton! Näin ainakin Sotaministeri Anatol Kolyan mielessä, joka miettii jatkuvasti uusia hyökkäysstrategioita kaikkia naapureita vastaan. 1858 uransa armeijassa aloittaneen Sotaministeri Kolyan tie sotaministeriksi vaati kolme sotaa ja haavoittumisen. Sen jälkeen pääesikuntaan siirtynyt, ja sieltä edelleen sotaministeriöön siirretty Everstiluutnantti Anatol Kolya nousi sotaministeriksi 1889. Hän aloittaisi mielellään sodan keisarikunnan hyväksi, sillä sota on keisarikunnan hyväksi. Ulkoministeri: Feodov Rykovits ![]() Syntynyt: 1848 Puoluekanta: - Virassa: 1898- Ulkoministeri Rykovits on taustaltaan epäonnistunut byrokraatti. Kyllästyttyään sisäministeriön loputtomaan byrokratiaan Rykovits haki joustavampaa työnkuvaa ulkoministeriöstä. Ulkoministerinä hän ei ole toistaiseksi todistanut taitojaan, mutta hakee kunnianhimoisesti tilaisuutta ajaa Keisarikunnan etua. Teollisuusministeri: Boris von Neudenburg ![]() Syntynyt: 1844 Puoluekanta: - Virassa: 1895- Boris von Neudenburg on taustaltaan aatelinen. von Neudenburgien suku pakeni Ryskoviaan jouduttuaan velkoihin Albionissa 1800-luvun alkupuolella. Sittemmin von Neudenburgit kunnostautuivat Ryskoviassa kaivosteollisuudessa ja omistavat nykyisin kaksi suurta hiilikaivosta. On sanomattakin selvää, että Boris von Neudenburg ajaa teollisuusministerinä omaa etuaan. Ryskovian nopeaa teollistumista, joka tulkoon tapahtumaan hänen hiilikaivostensa voimalla. Maatalousministeri: Vladislav Dostkin Syntynyt: 1840 Puoluekanta: - Virassa: 1898- Dostkinien vanhaan aatelissukuun kuuluva Vladislav Dostkin nousi maatalousministeriksi kaksi vuotta sitten. Hän ajaa konservatiivista linjaa, eikä juurikaan näe tarpeelliseksi edistää maatalouden uudistuksia, ainakaan kovin nopealla aikataululla. Talousministeri: Pyotr von Anzbach ![]() Syntynyt: 1838 Puoluekanta: - Virassa: 1885- Liberalistinen talouspoliitikko, joka näkee naapurivaltioiden rajojen avaamisen Ryskovialaistuotteille tärkeimpänä tavoitteena talouspolitiikassa. Keisarikunnan taloutta tulee vahvistaa etenkin viemällä raaka-aineita ulkomaille, ja investoimalla kotimaan teollistamiseen. Terveysministeri: Sergei Hrutsov Syntynyt: 1830 Puoluekanta: - Virassa: 1894- Lääketieteen professori Sergei Hrutsov kutsuttiin valtion palvelukseen 1894. Professori Hrutsov on urallaan suorittanut tutkimusta sairaaloiden hygieniatasosta, sekä sen merkityksestä potilaskuolleisuuteen. Hrutsov ajaa vahvasti terveydenhuoltoa koskevia uudistuksia. Edited by Baiyakal, 14/06/2010 - 11:43 pm.
|
| Tzaari | |
![]() |
|
| Baiyakal | 08/02/2010 - 09:16 pm Post #4 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Talvipalatsi, Tzarstad "Jos tämä lumisade ei pian lopu.." Keisari totesi itsekseen katsellessaan kolmatta päivää jatkuvaa lumipyryä talvipalatsin ikkunasta. "Tänne pitäisi rakentaa rautatie." Ulkoministeri Rykovits ehdotti. "Ettenkö sitä tietäisi." Keisari sanoi ja jatkoi matkaa ikkunan luota. Keisarin kiirettömät askeleet kaikuivat talvipalatsin tyhjillä käytävillä. "Kuinka ulkomailla menee Feodov? Suunnittelvatko Teutoonit invaasiota? Vai juonivatko kenties Albionilaiset laajentavansa kaaostansa meille Ryskoviaan?" Keisari kysyi. Ulkoministeri hymähti. Luultavasti molemmat väittämät olivat tosia. "Varsin hiljaista on ulkomailla. Teutoonit eivät kestä pakkasta ja Albionilaiset ovat liian kaaoksessa laajentaakseen kaaostaan. Kaikki haluavat palansa Xingiä, Darubian haluista ei ole tietoa ja Suomalaiset paistattelevat Keisarikunnan valossa." "Entä omat suunnitelmamme?" "Sujuvat hitaasti mutta varmasti." Ulkoministeri vastasi. "Hyvä." Keisari sanoi ja astui ruokailusaliin vartijoiden avaamista ovista. "Se ärsyttää minua joka kerta kun erehdyn vilkaisemaan karttaa. Tekisi mieleni yksinkertaisesti julistaa sota." Keisari sanoi ja istuutui. "Teidän majesteettinehan tietää ettei se käy päinsä." Ulkoministeri sanoi tietäen olevansa vaarallisella alueella. "Tarkoitan siis, että kovin nopeat toimenpiteet saattaisivat herättää vastustusta naapureissamme." "Olen kuullut, että tuo vastustus olisi hoidettavissa." Keisari sanoi. "Kenties hyvinkin." Ulkoministeri myönsi. "Mutta hinta voisi olla korkea." Keisari ei enää puhunut. Pöytään tuotiin saksanhirvestä valmistettu ateria. "Ammuin tuon eilen. Kuinka sopivasti se sattuikaan aiheeseemme." Keisari sanoi. |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Lordi Daemonin maat | 08/02/2010 - 09:49 pm Post #5 |
![]()
Pääministeri
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Salaista Keisarikunta ilmaisee kiinnostuksensa neuvotella Ryskovian kanssa maidemme välisestä sopimuksesta koskien Slavian, Illyrian ja Apenninian valtioiden asemaa maidemme välisessä diplomatiassa, jotta voisimme estää mahdolliset ristiriidat ja konfliktit alueella. Mahdollisesti voisimme keskustella myös Xingin valvonta-alueiden järjestämisestä siten, että molempien osapuolten edut tulevat yhtäläisesti edustetuiksi. |
![]() |
|
| Baiyakal | 08/02/2010 - 10:25 pm Post #6 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Salaista Ryskovia on valmis kuuntelemaan Albionin näkemyksiä. Ristiriitojen ja konfliktien estäminen on aina ollut lähellä hänen majesteettinsa Keisarin sydäntä. |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Lordi Daemonin maat | 08/02/2010 - 11:46 pm Post #7 |
![]()
Pääministeri
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Salaista Ehdotamme yksinkertaisuudessaan sitä, että Ryskovia ja Albion sitoutuvat "jäädyttämään" Slavian, Illyrian ja Apenninian tilanteen sellaiseksi kuin se on nyt, ts. Ryskovia sitoutuu kunnioittamaan keisarikunnan taloudellisia intressejä kyseisissä valtioissa, eikä yritä syrjäyttää keisarikuntaa maiden ensisijaisena kauppakumppanina. Lisäksi molemmat valtiot sitoutuisivat olemaan sekaantumatta kyseisten maiden tilanteeseen poliittisesti tai sotilaallisesti ilman toisen osapuolen suostumusta, ja siten kunnioittamaan maiden puolueettomuutta ja riippumattomuutta. |
![]() |
|
| Baiyakal | 09/02/2010 - 02:19 pm Post #8 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Talousministeri Pyotr von Anzbach luki Albionista tullutta viestiä otsa rypyssä. Hän ei ollut erityisen ilahtunut siitä, miten Albion halusi jäädyttää Ryskovian talouskehityksen Keisarikunnan naapurimaissa. Hän ei myöskään pitänyt Albionin pyrkimyksestä rajoittaa Ryskovian ulkopoliittista liikkumatilaa eteläisten naapureidensa suhteen. Tosin se ei suoranaisesti hänen tehtävänkuvaansa kuulunutkaan. "Illyrian ja jossain määrin myös Apenninian suhteen voimme harkita näihin Albionin ehdotuksiin suostumista, mutta Slaviassa tämä ei tule kysymykseenkään. Ei kertakaikkiaan." von Anzbach sanoi ja asetti paperin eteensä pöydälle. Hän oli kaikesta pääteltynä päättänyt pysyä tässä kannassaan. "Näin ajattelinkin." Ulkoministeri Rykovits sanoi. "Mutta kenties voisimme.." "Ei, ei ja ei." Talousministeri sanoi pyöritellen päätään. "Albion yrittää jarruttaa Ryskovian talouskehitystä naapurimaissamme. Vaikka Slavia, Illyria ja Apenninia kuuluvatkin samaan kauppaverkostoon Albionin kanssa tällä hetkellä, se tarkoita että tilanne säilyisi samankaltaisena tulevaisuudessa. He tietävät tämän ja yrittävät pitää asemistaan kiinni. Illyriassa ja Apenninialla se voi vielä onnistua, mutta Slavian suhteen se ei ole edes teoriassa mahdollista. Ilman keisarikunnan omia ponnistelujakin taloussuhteemme Slaviaan lähentyisivät koko ajan. Näihin ehtoihin suostuminen tarkoittaisi että alkaisimme suoranaisesti toimia tuota kehitystä vastaan, ja sitä emme tule koskaan tekemään." "Viitannet etenkin Slavian pohjoisosaan?" Ulkoministeri kysyi. "Etenkin. Tulithan juuri itse Laatokanlinnaan Slavian läpi kulkevalla rautatielinjalla. Sieltä kulkee koko ajan enemmän tavaraa, joka matkaa vain Slavian läpi lännestä itään ja toisinpäin. Slavia hyötyy tilanteesta sillä se tuo alueelle investointeja ja rahaa. Me hyödymme tilanteesta, koska Slavian läpi kulkeminen lyhentää matka-aikaa merkittävästi. Epäilemättä tilanne johtaa lopulta Slavian liittymiseen Keski-Arcadian kauppaverkostoon ja poliittiseen lähentymiseen keisarikunnan kanssa." Salaista Ryskovia on valmis suostumaan Albionin ehdotukseen Illyrian ja Apenninian osalta, mutta vaatimuksenne Ryskovian-Slavian-kauppasuhteiden kehityksen jäädyttämisestä ei ole sen puoleen Keisarikunnan, tai kuten uskomme, Slaviankaan parhaiden intressien mukainen. Ryskovialla ei ole halua sekaantua kyseisten maiden sisäiseen tilanteeseen poliittisesti tai sotilaallisesti, mutta ei myöskään halua jarruttaa Ryskovian ja kyseisten maiden taloudellisten ja poliittisten suhteiden luonnollista kehitystä. Ryskovia ei voi sitoutua ehtoihin, jotka vahingoittaisivat keisarikunnan ja sen naapurien välisiä suhteita. |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Lordi Daemonin maat | 09/02/2010 - 02:41 pm Post #9 |
![]()
Pääministeri
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Salaista Ymmärrämme näkökantanne Slavian suhteen, mutta katsomme sen kuuluvan taloudellisesti Albionin etupiiriin. Tunnustamme kuitenkin myös Ryskovian edut alueella, joten ehkäpä Ryskovia voisi esittää jotain toista mahdollista ratkaisua ristiriitojen välttämiseen alueella? Keisarikunta katsoo, ettei nimittäin olisi kummankaan valtion etujen mukaista taistella keskenään vaikutusvallasta ja taloudellisesta asemasta, sillä tällainen voimien tuhlaaminen hyödyttäisi vain muita valtioita Ryskovian ja keisarikunnan kustannuksella. |
![]() |
|
| Baiyakal | 10/02/2010 - 10:06 pm Post #10 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Salaista Ehdotamme Slavian talousalueen jakamista tarvittaessa kahteen osaan. Hänen majesteettinsa Rurik IV uskoo, että Slavian hallitus jossain vaiheessa haluaa liittää maansa todennäköisesti kokonaan Keski-Arcadian kauppaverkostoon, mikä vahingoittaisi Albionin asemaa alueella. Jakamalla Slavian kahteen talousalueeseen voidaan katsoa, että sekä Ryskovian, että Albionin taloudelliset edut Slaviassa toteutuvat. Puhumattakaan siitä, että Slavia hyötyy kahteen kauppaverkostoon kuulumisesta. |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Lordi Daemonin maat | 12/02/2010 - 12:09 am Post #11 |
![]()
Pääministeri
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Salaista Olemme valmiit jakamaan Slavian kahtia kahden kauppaverkostomme kesken siinä ymmärryksessä, että; 1) jako tulee olemaan pysyvä 2) Ryskovia sitoutuu jättämään Illyrian ja Apenninian täysin Albionin taloudelliseen etupiiriin 3) Ryskovia pidättäytyy yrityksistä saavuttaa poliittista tai sotilaallista vaikutusvaltaa Illyrian, Apenninian tai Slavian valtioihin, ja myöntää niiden kuuluvan keisarikunnan poliittiseen etupiiriin |
![]() |
|
| Baiyakal | 12/02/2010 - 05:25 pm Post #12 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
"Ei käy." Keisari Rurik IV totesi ykskantaan. "Hänen majesteettinsa on oikeassa." Sotaministeri Kolya sanoi. "Kuten aina." Hän lisäsi vielä. "Saatamme joku päivä tarvita esimerkiksi luvan sijoittaa sota-aluksia Slavian, Illyrian tai Apenninian satamiin. Ei se vain käy, että Ryskoviaa sitoisi silloin tuollainen yksipuolinen sopimus, joka on selvästi vain Albionille hyödyllinen. Hehän tässä yrittävät suojella asemiaan, jotka tietävät menettävänsä jos alkavat kilpailemaan kanssamme vaikutusvallasta Slaviassa ja muissa rajanaapureissamme!" Sotaministeri sanoi. "Kenties voisimme vielä antaa vastaehdotuksen?" Ulkoministeri Rykovits ehdotti. "Kuuntelen toki mielelläni ehdotuksesi, mutta sen on parempi olla hyvä." Keisari sanoi. "En pidä tästä sävystä jolla albionilaiset esittävät näitä ehtojaan.. aivan kuin he kuvittelisivat omistavansa nämä suvereenit naapurivaltiomme." "Heidän sävynsä on kieltämättä hieman outo." Ulkoministeri myönsi. "Paljastuessaan tällaiset viestit tuhoaisivat varmasti Albionin ja näiden maiden hyvät suhteet." Ulkoministeri sanoi. "Ehdotankin siis, että asetumme puolustamaan näitä maita. Ryskovian Keisarikunnan tule tukea naapureitaan vallanhimoisia ja ahnaita Albionilaisia vastaan." "No tuossa on kyllä perää..." Sotaministeri sanoi. "Annamme siis heille samat ehdot, kuin he antavat meille, vaikka eivät niitä ehdoiksi kutsukaan. Pienin muutoksin tosin." Salaista Ryskovia on valmis myöntämään Albionin aseman Slaviassa, Illyriassa ja Apenniniasssa siinä ymmärryksessä, että; 1) Albion sanoutuu irti pyrkimyksistä vaikuttaa Slavian, Illyrian ja Apenninian suvereenien valtioiden sisäisiin asioihin 2) Albion pidättäytyy yrityksistä lisätä poliittista tai sotilaallista vaikutusvaltaansa Illyrian, Apenninian tai Slavian valtioissa |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Lordi Daemonin maat | 12/02/2010 - 05:53 pm Post #13 |
![]()
Pääministeri
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Salaista Hyväksymme ehdotuksenne, tietenkin olettaen että myös Ryskovia hyväksyy edellä esittämämme ehdot. |
![]() |
|
| Osmania | 13/02/2010 - 11:27 am Post #14 |
![]()
|
Salaista Osmanian keisarikunta haluaisi neuvotella Ryskovian johdon kanssa koskien Albionin imperialismia. Edited by Osmania, 13/02/2010 - 11:28 am.
|
![]() |
|
| Sitoutumaton | 13/02/2010 - 12:34 pm Post #15 |
|
Jugoslavian tsaari
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
Virallinen vastaus Ministeri Rykovits on tervetullut Kievovaan niin pian kuin hän vain pääsee paikalle. - Kasakkakonfederaation liittokokous |
allekirjoittanut,
| |
![]() |
|
| Baiyakal | 13/02/2010 - 12:42 pm Post #16 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Salainen vastaus Keisari on aina iloinen kuullessaan Osmanien näkemyksiä. Kiireistä johtuen tavoitatte keisarin nopeimiten joko lähettämällä edustajanne Ryskoviaan, tai vielä nopeammin ottamalla asian esille Ryskovian Osmanian Suurlähettilään Victor Dalekovitsin kanssa. |
| Tzaari | |
![]() |
|
| Osmania | 13/02/2010 - 01:05 pm Post #17 |
![]()
|
Salainen keskustelu ryskovian Suurlähettilään Victor Dalekovitsin kanssa Osmania on ollut jo kauan huolissaan germaanisista suurvalloista jotka eivät kunnioita kansaamme vähääkään. Varsinkin olemme huolissamme Albionista jolle Osmaian itärannikon hallitseminen lyhentäisi huomattavasti matkaa goreyoon.Siinä tapaukseesa heidän asemansa vahvistuisivat zonguon mantereella ja tietojemme mukaan tekin olette kiinnostuneet kyseisestä alueesta joten asia koskee mielestämme myös teitä,joten kysymme voiko Ryskovia anttaa meille minkäänlaista tukea Albionin invaasion uhatessa käynnistyä Osmaniassa |
![]() |
|
| Osmania | 13/02/2010 - 01:20 pm Post #18 |
![]()
|
salaisen keskustelun jatkoa tarkoitamme goreyoon matka lyhemisellä sitä että joukkojen kuljetus on nopeampaa. |
![]() |
|
| Baiyakal | 17/02/2010 - 09:11 pm Post #19 |
|
Ex-AdminDictator
![]() ![]() ![]()
|
Kylä, kesäkuu 1899 Vanha ukkopaha käveleskeli hitaasti pölyisellä kylänraitilla ja katseli keskikesän joutuisaa kulumista. Hän oli jo monta kesää ehtinyt siihen ikään todistaa, eikä tämä juuri poikennut edellisistä. Niitty viheriöi, linnut lauloivat ja silloin tällöin joku nuoripari juoksi peltotöistä katseilta piiloon hieman muihin töihin tuonne sivummalle. Ukko istahti vanhoja luitaan säästääksen penkille. Hän imaisi piippuaan ja totesi tupakanpurujen jo aikaa sitten sammuneen. Tässä oli kuitenkin hyvä istua piippua imeskelemässä. Ehkä kauppias Juntunen soisi hänelle pesällisen. Olihan hän kaiketi pitkäaikainen asiakas, vaikka siitä oli jo aikaa kun hän oli voinut maksaa kauppiaalle. Ukko vilkaisi kaupan ikkunasta sisään, mutta ei nähnyt sen kummemmin kauppiasta, kuin tämän vaimoakaan tiskin takana. Hän kääntyi vaivalloisesti ja jatkoi sammuneen piipun imeskelyä. Kauppias oli tosin ylpistynyt viimevuosina. Muuttanut nimensäkin Juntusesta Junzhinoviksi. Se kuulosti ryskovialaiselta Juntusen korvissa, mutta ukko tiesi paremmin. Olipa silti pitänyt parempana jättää asiaa korostamatta, kun Juntunen oli ehättänyt nostamaan uuden kyltin kauppansa oven päälle, jossa tämä koko komeus nyt sitten koreili. Se herätti ukossa hilpeyttä, vaikka hän pitikin parempana antaa Juntusen pitää kasvonsa. Ajatuksenjuoksu kuitenkin keskeytyi. Ukko havahtui hevosenkavioiden kopseeseen, jonka hän vielä näin vanhoilla päivilläänkin havaitsi kaukaa ja kääntyi katsomaan tulijan suuntaan. Ratsumies saapuikin pian hidasta laukkaa kirkonsuunalta ja nostatti kylänraitille pölyn suunnatessaan kaupalle. Piikain päät kääntyivät ratsumiesta tähystämään, ja ilmeisesti univormu oli mieleinen, mutta miehen elkeistä ukko päätteli että tämän kylän vähäinen tarjonta ei saisi ratsumiestä pysähtymään pidemmäksi aikaa. Ratsumies kuitenkin pysähtyi kaupan kohdalle, jossa hyppäsi ratsunsa selästä ja marssi ilmoitus kädessä kaupan edustalle. "Zdravstvujte! Onko tämä kylän suurin kauppa?" Ratsumies kysyi ukolta. "Tämä on kylän ainoa kauppa." Ukko vastasi ja hymähti. Ratsumies nyökkäsi ja alkoi naulata ilmoitusta kaupan oveen kahdella lyhyellä naulalla. Sitten hän astui taaemmas tarkistamaan työnsä jälkiä ja huomasi lopulta kaupan kyltinkin. Paukutuksen paikalle havahduttama kauppias Juntunen avasi samaan aikaan kaupan oven häkeltyneen näköisenä. Tämä riitti aiheuttamaan ratsumiehelle naurunpyrskähdyksen, jonka hän kuitenkin nopeasti selvitti. "nasmehatʹsâ rejs konevod!" Ukko sanoi ja ratsumies teki kunniaa. Sitten tämä lähti takaisin tulosuuntaansa karauttaen paikalle tapahtuman mukanaan tuoman väkijoukon lävitse. Kauppias Juntunen, selvästi tapauksesta hieman ymmällään kääntyi katsomaan oveensa naulattua ilmoitusta. Se oli kirjoitettu ryskoviankielellä otsikkoa lukuunottamatta. "Mitä siinä lukkee?" Anniina Jaakopintytär kysyi paikalle kertyneestä pienestä väkijoukosta ensimäisenä. Kauppias katsahti listaa ja huomasi sitten ukon istumassa penkillä. "Ukko Pietari. Tehän tuon taidatta parhaiten ryskoviankielen. Miksette lukisi meille?" Juntunen kysyi. Ukko otti piipun suustaan ja kopisutti pesän tyhjäksiä penkikulmaan ja ojensi sen kauppiaalle. Juntunen kun ei ymmärtänyt ryskoviankieltä sanaakaan, minkä jo kaupan kylttikin osoitti. Ukko nousi penkiltään ja tähysti paperilappusta silmät sirrillään, arvaten jo hieman ennalta sen sisällön. "HUOMIO! TIEDOITUS!" Ukko sanoi kovaan ääneen. "Täten, toisena päivänä kesäkuuta on Ryskovian Keisarikunnan Hallitsija, Jumalan armosta Kirovian Tsaari ja niin edelleen ja niin edelleen, Hänen Majesteettinsa Rurik IV Määrännyt TOIMEENPANTAVAKSI VÄENOTON ympäri valtakuntaa! Hänen Majesteettinsa kehoituksesta on arvalla valittava; joka viides kaupunkin; joka kolmas kauppalan; ja joka viites kylän; asekelpoinen mies, iältään 16-25 vuotias, lähetettäväksi sotakoulutukseen lähimpään Keisarillisten Asevoimain Varuskuntaan." "Sotakoulutuksen maksaapi Keisarin Asevoimat. Jokaiselle sotamiehelle suotaampi 5 kopeekan päiväraha koulutuksen ajalta. Ja 10 kopeekan raha sotapalavelusajalta." "KOULUTUKSEEN LÄHTEMÄTTÖMYYTESTÄ RANKAISTAANPI KEISARIN LAIN MUKAAN." "Allekirjoittanut; Juri Aleksandronovits Antonov Sotaministeri Hänen Majesteettinsa Korkea Sotaministeriö" ------ ooc: Prologi kertomukselle, jonka piti alkaa pelin alkaessa, mutta jonka juonenkulun ansiokkaasti unohdin.
|
| Tzaari | |
![]() |
|
| Sitoutumaton | 19/02/2010 - 10:27 am Post #20 |
|
Jugoslavian tsaari
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]()
|
(niin.huomasitkos tätä viestiä?) |
allekirjoittanut,
| |
![]() |
|
| 1 user reading this topic (1 Guest and 0 Anonymous) | |
| Go to Next Page | |
| « Previous Topic · Valtiot 1900 · Next Topic » |





![]](http://z3.ifrm.com/static/1/pip_r.png)



















4:50 PM Jul 11